Suomalainen Sikagate : Sikatila- ja teurastamokohut Helsingin Sanomien jutuissa vuosina 2007 ja 2015
Parkkinen, Pia (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705191646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705191646
Tiivistelmä
Suomalainen Sikagate : Sikatila- ja teurastamokohut Helsingin Sanomissa vuosina 2007 ja 2015
Pro gradu -tutkielmani aiheena on kohu, joka syntyi, kun Oikeutta eläimille -järjestö (OE) julkaisi vuosina 2007, 2009 ja 2015 kuvia ja videoita suomalaisilta sika- ja siipikarjatiloilta sekä teurastamoilta. Kuvissa nähtiin kaltoin kohdeltuja ja kärsiviä eläimiä. OE pyrki julkistuksella kyseenalaistamaan eläinten tehotuotannon ja synnyttämään keskustelua siitä, pitäisikö meidän suhtautua eläimiin jonain muuna kuin pelkkinä liukuhihnatuotteina.
Analysoin kuvien julkistusta Chantal Mouffen ja Nancy Fraserin julkisuuteen, sen rajojen vetoon, merkitysten valtakamppailuun ja hegemoniaan liittyvien teorioiden avulla. OE osallistui kamppailuun, jota käydään julkisuuden legitiimien osallistujien rajoista, siitä, ketkä valtamedioiden julkisuudessa suljetaan ulkopuolelle ja ketkä pääsevät ääneen. Yksi ulossuljettu ryhmä haastoi vallitsevaa politiikkaa ja sen hegemoniseksi muotoutunutta tapaa määrittää eläimiä ja ihmisen suhdetta niihin.
Kysyn, oliko julkistusta seuranneessa kohussa käynnissä mouffelainen kiistelevän moniarvoinen (agonistinen) vai sovittamattomaan vastakkaisuuteen (antagonismiin) perustuva kamppailu. Pääsen vastaamaan kysymykseen tarkastelemalla, miten kiista ja merkityskamppailut ilmenivät käytännössä. Tutkin diskurssianalyysin keinoin aiheesta vuosina 2007 ja 2015 Helsingin Sanomissa kirjoitettuja juttuja. Etsin teksteistä subjektipositioita ja diskursseja, joilla OE:n jäsenet, tuottajat, eläimet ja meidät lukijat asemoitiin.
Vaikka teksteistä nousi erittäin usein esiin juuri OE:n kritisoima hegemoninen ja välineellistävä talouden diskurssi, joka asemoi tilalliset tuottajiksi, eläimet tuotantoeläimiksi ja meidät lukijat kuluttajiksi, myös muita, tätä haastavia ja kyseenalaistavia diskursseja löytyi. Teksteissä oli selkeästi käynnissä kiista ja kamppailu merkityksistä. Teksteistä oli luettavissa antagonistisia elementtejä, joissa toista osapuolta ei nähty legitiiminä vastustajana, mutta myös agonistista, kiistelevää moniarvoisuutta ilmeni.
Pro gradu -tutkielmani aiheena on kohu, joka syntyi, kun Oikeutta eläimille -järjestö (OE) julkaisi vuosina 2007, 2009 ja 2015 kuvia ja videoita suomalaisilta sika- ja siipikarjatiloilta sekä teurastamoilta. Kuvissa nähtiin kaltoin kohdeltuja ja kärsiviä eläimiä. OE pyrki julkistuksella kyseenalaistamaan eläinten tehotuotannon ja synnyttämään keskustelua siitä, pitäisikö meidän suhtautua eläimiin jonain muuna kuin pelkkinä liukuhihnatuotteina.
Analysoin kuvien julkistusta Chantal Mouffen ja Nancy Fraserin julkisuuteen, sen rajojen vetoon, merkitysten valtakamppailuun ja hegemoniaan liittyvien teorioiden avulla. OE osallistui kamppailuun, jota käydään julkisuuden legitiimien osallistujien rajoista, siitä, ketkä valtamedioiden julkisuudessa suljetaan ulkopuolelle ja ketkä pääsevät ääneen. Yksi ulossuljettu ryhmä haastoi vallitsevaa politiikkaa ja sen hegemoniseksi muotoutunutta tapaa määrittää eläimiä ja ihmisen suhdetta niihin.
Kysyn, oliko julkistusta seuranneessa kohussa käynnissä mouffelainen kiistelevän moniarvoinen (agonistinen) vai sovittamattomaan vastakkaisuuteen (antagonismiin) perustuva kamppailu. Pääsen vastaamaan kysymykseen tarkastelemalla, miten kiista ja merkityskamppailut ilmenivät käytännössä. Tutkin diskurssianalyysin keinoin aiheesta vuosina 2007 ja 2015 Helsingin Sanomissa kirjoitettuja juttuja. Etsin teksteistä subjektipositioita ja diskursseja, joilla OE:n jäsenet, tuottajat, eläimet ja meidät lukijat asemoitiin.
Vaikka teksteistä nousi erittäin usein esiin juuri OE:n kritisoima hegemoninen ja välineellistävä talouden diskurssi, joka asemoi tilalliset tuottajiksi, eläimet tuotantoeläimiksi ja meidät lukijat kuluttajiksi, myös muita, tätä haastavia ja kyseenalaistavia diskursseja löytyi. Teksteissä oli selkeästi käynnissä kiista ja kamppailu merkityksistä. Teksteistä oli luettavissa antagonistisia elementtejä, joissa toista osapuolta ei nähty legitiiminä vastustajana, mutta myös agonistista, kiistelevää moniarvoisuutta ilmeni.