Die Umsetzung des neuen überregionalen Lehrplans (2014) im Fremdsprachenunterricht an finnischen Grundschulen : Eine Umfrage an Lehrende zur Übergangszeit der Lehrplanreform

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yläkoulun kieltenopettajien näkemyksiä vuonna 2014 julkaistuista uusista peruskoulun opetussuunnitelman perusteista sekä laajemmin opetussuunnitelmauudistuksen vaikutuksesta koulutyöhön. Uutta opetussuunnitelmaa ja vuonna 2012 julkaistua uutta peruskoulun tuntijakoa kohtaan on esitetty ennalta kritiikkiä etenkin kielten osalta. Uuden tuntijaon myötä yläkoulusta alakouluun siirtyy mm. yksi A-kielen vuosiviikkotunti ja ruotsin kielen alkamista varhaistetaan alkamaan kuudennelta luokalta. Uudistukset toteutetaan siirtymäajan mukaisesti, jossa alakoulu on siirtynyt opetussuunnitelmaan ja uuteen tuntijakoon syksyllä 2016 ja yläkoulu siirtyy niihin porrastetusti vuosien 2017-2019 aikana.

Tutkimuksen aineisto kerättiin opettajilta kyselyn ja kahden haastattelun avulla. Kyselyiden analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Siten aineistosta voitiin laadullisen analysoinnin lisäksi selvittää, mitkä teemat toistuivat opettajien vastauksissa. Haastatteluilla kerätyillä tiedoilla täydennettiin ja syvennettiin kyselyiden pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä.

Tutkimuksella voitiin tuottaa tietoa opettajien näkemyksistä opetussuunnitelma-uudistuksen siirtymäajan aikana. Tärkeimpiä tuloksia olivat selkeät erot niin opettajien aktiivisuudessa paikallisessa opetussuunnitelmatyössä kuin myös asenteissa uutta opetussuunnitelmaa kohtaan. Näiden erojen syntyyn vaikuttivat osaltaan opetuksen järjestäjän vapaudet paikallisesti päätettävissä asioissa sekä yksittäisten opettajien vapaus toteuttaa omaa opetustaan. Toisaalta opettajien ammattitaito korostui opetuksen räätälöinnissa tarpeen mukaan ja opetusmateriaalien kriittisessä arvioinnissa, toisaalta aineistossa ilmeni kritiikkiä toisten opettajien osallistumattomuutta kohtaan sekä opetussuunnitelmauudistuksen merkityksen kyseenalaistamista. Opettajien tukemisessa todettiin olevan etenkin käytännön toteutukseen, arviointiin ja tietotekniikkaan sekä sen hallintaan liittyen puutteita. Etenkin vähemmän valmistelutyöhön osallistuneiden tukemisen ja resurssien riittävyyden todettiin olevan ensiarvoisen tärkeitä uudistuksen toteutumisen kannalta.

Lisäksi tutkimuksessa ilmeni viitteitä siitä, että siirtymävaiheessa keskitytään sisällön ohella vahvasti uudistuksen ulkoisiin muutoksiin, kuten tuntijakoon, digitalisaatioon, yhteistyöhön ja arviointiin. Esimerkiksi kielten korostumista opetussuunnitelmassa tuotiin vain vähän esiin, kun taas muutoksia kielten tuntijaossa kritisoitiin vahvasti. Kieltenopettajat olivat huolissaan esimerkiksi peruskoulun oppilaiden kielitaidon kaventumisesta uuden tuntijaon myötä, toisaalta kritiikin taustalla voitiin todeta olevan osittain myös pelkoa oman työn aseman heikkenemisestä. Sisällöllisistä asioista tuotiin esiin mm. oppilaan aseman vahvistumista, erilaisia työtapoja sekä useita tavoitteita.