Vaalirahalaki - luottamuksen harhakuva
Hyttinen, Tuomo (2017)
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705191643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705191643
Tiivistelmä
Vuonna 2008 alkaneella vaalirahakohulla oli monia dramaattisia seurauksia. Poliittisen järjestelmän uskottavuus horjui, kansanedustajat menettivät luottamuspaikkojaan ja keskusta koki musertavan vaalitappion, josta puolue nousi vasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Kohu aiheutti muutoksia vaalirahalakiin, jossa kohun mahdollistaneita porsaanreikiä pyrittiin tilkitsemään.
Luet tiettävästi ensimmäistä vaalirahalaista tehtyä lainopillista tutkimusta, jonka tehtävänä on arvioida Suomen vaalirahalain (279/2009) toimivuutta ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Kotimaisen vaalirahatutkimuksen vähäisyyden vuoksi lähden liikkeelle hahmottelemalla vaalirahasääntelyn vaikutuksia kansainvälisissä tutkimuksissa. Haen esimerkkejä Yhdysvalloista ja Euroopasta, ja hahmotan hyvän vaalirahasääntelyn teoreettisia tunnuspiirteitä. Seuraavaksi tarkastelen kotimaista vaalirahalakia näiden tunnuspiirteiden valossa. Lopuksi pohdin, kuinka vaalirahasääntelyä voidaan kehittää.
Tutkimuksesta käy ilmi, että vaalirahalaissa on edelleen ongelmakohtia, joita laiminlyömällä uusi vaalirahakohu on vain ajan kysymys. Vaalirahailmoitusten valvonnassa arvioidaan lähtökohtaisesti ilmoitusten uskottavuutta, ei oikeellisuutta. Lisäksi lainsäädäntö mahdollistaa edelleen yritysrahoituksen piilottamisen. Ongelmallista on myös, ettei vaalirahalakia ole valjastettu demokratian edistämisen keinoksi. Tutkimuksen perusteella vuoden 2009 vaalirahauudistus jäi puolitiehen.
Luet tiettävästi ensimmäistä vaalirahalaista tehtyä lainopillista tutkimusta, jonka tehtävänä on arvioida Suomen vaalirahalain (279/2009) toimivuutta ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Kotimaisen vaalirahatutkimuksen vähäisyyden vuoksi lähden liikkeelle hahmottelemalla vaalirahasääntelyn vaikutuksia kansainvälisissä tutkimuksissa. Haen esimerkkejä Yhdysvalloista ja Euroopasta, ja hahmotan hyvän vaalirahasääntelyn teoreettisia tunnuspiirteitä. Seuraavaksi tarkastelen kotimaista vaalirahalakia näiden tunnuspiirteiden valossa. Lopuksi pohdin, kuinka vaalirahasääntelyä voidaan kehittää.
Tutkimuksesta käy ilmi, että vaalirahalaissa on edelleen ongelmakohtia, joita laiminlyömällä uusi vaalirahakohu on vain ajan kysymys. Vaalirahailmoitusten valvonnassa arvioidaan lähtökohtaisesti ilmoitusten uskottavuutta, ei oikeellisuutta. Lisäksi lainsäädäntö mahdollistaa edelleen yritysrahoituksen piilottamisen. Ongelmallista on myös, ettei vaalirahalakia ole valjastettu demokratian edistämisen keinoksi. Tutkimuksen perusteella vuoden 2009 vaalirahauudistus jäi puolitiehen.