Hallitustyöskentely ja valmentajanvaihdokset urheiluorganisaatioissa
Untamo, Heikki (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705191641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705191641
Tiivistelmä
Urheiluorganisaatioiden hallitustyöskentelyä on tutkittu varsin vähän maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Valmentajanvaihdos on puolestaan yksi merkittävimmistä ja näkyvimmistä päätöksistä, jonka urheiluorganisaation hallitus tekee. Aiheiden yhdistäminen on siten perusteltua ja tämä tutkimus luo uuden lähestymistavan kyseessä olevien aihealueiden tutkimiseen.
Organisaatioiden hallitustutkimuksessa on vähitellen siirrytty hallituksen rakenteen tutkimisesta kohti sen strategisen aseman analysointia. Suuntaus on ollut perusteltu, sillä hallituksen rakenteen ja organisaation suoriutumisen väliltä ei ole löydetty suoraa yhteyttä. Lisäksi hallituksen jäsenet kokevat itse, että strateginen päätöksenteko on hallituksen tärkein tehtävä. Hallitustutkimus on vahvasti painottunut Yhdysvaltoihin, mutta tutkimusta on tehty jonkin verran myös muualla maailmassa. Kiinnostus on tosin kohdistunut pääosin suuriin organisaatioihin ja pienien organisaatioiden hallitusten - joita urheiluorganisaatiotkin Suomessa ovat - strategisen päätöksenteon tutkiminen on ollut vähäisempää. Valmentajavaihdostutkimus on puolestaan rakentunut vahvasti noidankehä- sekä syntipukkiteorian varaan. Ristiriidatonta näyttöä valmentajanvaihdosten vaikutuksesta joukkueiden suoriutumiseen ei ole kuitenkaan saatu, sillä tutkijoiden löydökset tukevat molempia edellä mainittuja teorioita.
Tämä tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää Liiga- ja Mestis-organisaation hallituksen jäsentä. Koska jääkiekko on taloudellisesta ja urheilullisesta näkökulmasta tarkasteltuna merkittävin laji Suomessa, oli perusteltua valita haastateltavat jääkiekko-organisaatioista.
Tämän tutkimuksen perusteella urheiluorganisaation hallitustyöskentely on varsin samankaltaista kuin hallitustyöskentely perinteisissäkin hallituksissa. Urheiluorganisaation hallitustyöskentelyssä on kuitenkin erityispiirteensä, jotka ilmenevät hallituksen yrittäessä sovittaa yhteen organisaation taloudelliset ja urheilulliset tavoitteet. Erityispiirteistä tärkeimmät ovat tunne-elementin olemassaolo sekä liiketoiminnan suuruuteen nähden poikkeuksellinen mediahuomio sekä paine organisaation sidosryhmiltä. Tärkein käytännön havainto on, että urheiluorganisaation ei tulisi vaihtaa valmentajaa pelillistä syistä kesken kauden. Aiemmissa tutkimuksissa valmentajan vaihtamisen kesken kauden on osoitettu heikentävän joukkueen suorituksia. Lisäksi valmentajan vaihtaminen on organisaatiolle taloudellinen rasite, sillä organisaation tulee maksaa palkkaa erotetulle valmentajalle sopimuskauden loppuun saakka.
Organisaatioiden hallitustutkimuksessa on vähitellen siirrytty hallituksen rakenteen tutkimisesta kohti sen strategisen aseman analysointia. Suuntaus on ollut perusteltu, sillä hallituksen rakenteen ja organisaation suoriutumisen väliltä ei ole löydetty suoraa yhteyttä. Lisäksi hallituksen jäsenet kokevat itse, että strateginen päätöksenteko on hallituksen tärkein tehtävä. Hallitustutkimus on vahvasti painottunut Yhdysvaltoihin, mutta tutkimusta on tehty jonkin verran myös muualla maailmassa. Kiinnostus on tosin kohdistunut pääosin suuriin organisaatioihin ja pienien organisaatioiden hallitusten - joita urheiluorganisaatiotkin Suomessa ovat - strategisen päätöksenteon tutkiminen on ollut vähäisempää. Valmentajavaihdostutkimus on puolestaan rakentunut vahvasti noidankehä- sekä syntipukkiteorian varaan. Ristiriidatonta näyttöä valmentajanvaihdosten vaikutuksesta joukkueiden suoriutumiseen ei ole kuitenkaan saatu, sillä tutkijoiden löydökset tukevat molempia edellä mainittuja teorioita.
Tämä tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää Liiga- ja Mestis-organisaation hallituksen jäsentä. Koska jääkiekko on taloudellisesta ja urheilullisesta näkökulmasta tarkasteltuna merkittävin laji Suomessa, oli perusteltua valita haastateltavat jääkiekko-organisaatioista.
Tämän tutkimuksen perusteella urheiluorganisaation hallitustyöskentely on varsin samankaltaista kuin hallitustyöskentely perinteisissäkin hallituksissa. Urheiluorganisaation hallitustyöskentelyssä on kuitenkin erityispiirteensä, jotka ilmenevät hallituksen yrittäessä sovittaa yhteen organisaation taloudelliset ja urheilulliset tavoitteet. Erityispiirteistä tärkeimmät ovat tunne-elementin olemassaolo sekä liiketoiminnan suuruuteen nähden poikkeuksellinen mediahuomio sekä paine organisaation sidosryhmiltä. Tärkein käytännön havainto on, että urheiluorganisaation ei tulisi vaihtaa valmentajaa pelillistä syistä kesken kauden. Aiemmissa tutkimuksissa valmentajan vaihtamisen kesken kauden on osoitettu heikentävän joukkueen suorituksia. Lisäksi valmentajan vaihtaminen on organisaatiolle taloudellinen rasite, sillä organisaation tulee maksaa palkkaa erotetulle valmentajalle sopimuskauden loppuun saakka.