"Jonain päivänä olen valmis sotilaaksi" : Poikien ja miesten maskuliinisuudet 5. luokan oppikirjojen mukaan
Viitala, Jari (2017)
Viitala, Jari
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705181624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705181624
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia maskuliinisuuksia 5. luokan historian ja ympäristöopin oppikirjat tuottavat. Ilmiötä tutkittiin poikien ja miesten näkökulmasta. Tutkimuksella haluttiin löytää keinoja, joilla edistää tasa-arvoisempien maskuliinisuuksien rakentumista.
Sukupuoli muodostuu biologisesta, sosiaalisesta, juridisesta, psyykkisestä sekä aistillisesta ulottuvuudesta. Sukupuolijärjestelmä on sijoittunut useiden rakenteiden välisiin suhteisiin. Maskuliinisuudet ovat käytäntöjen rakennelmia, jotka toteutetaan sosiaalisessa elämässä. Ne voivat vaihdella tietyissä sosiaalisissa konteksteissa ja sukupuolijärjestelmissä. Maskuliinisuudet eivät ole kiinteitä rakennelmia, vaan ne ovat jatkuvassa muutoksessa. Hegemoninen maskuliinisuus nähdään sukupuolikäytäntöjen kokoelmana, jolla taataan jatko miesten hallintaan ja naisten alistamiseen. Myötämielinen maskuliinisuus hyötyy hegemonisesta projektista, mutta ei itse aktiivisesti edistä patriarkaalisuutta. Miesryhmien välillä on hallinnan ja alistamisen suhteita, lisäksi marginalisointi kuvaa hallitsevien ryhmien ja alistettujen tai etnisten ryhmien välisiä maskuliinisuuksien suhteita. Väkivalta liittyy kaikkiin miehiin ja kaikkiin maskuliinisuuksiin. Maskuliinisuudet ovat olemassa paikallisella, yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla. Ne muokkaavat ja ohjaavat toimintaa myös koulussa. Hegemonista maskuliinisuutta sovelletaan poikiin lähinnä urheilun, kehon sekä seksuaalisuuden näkökulmista. Poikien mahdollisuudet tavoitella näitä ja muita aikuisen miehen maskuliinisuuksia ovat kuitenkin rajatut.
Kvalitatiivinen tutkimus kohdistui kriittiseen miestutkimukseen. Tutkimusaineisto koostui Sanoma Pron sekä Otavan 5. luokan historian ja ympäristöopin oppikirjojen tietyistä jaksoista. Relevantiksi aineistoksi määriteltiin selkeästi miehiä tai poikia koskevat tekstit ja kuvat. Aineisto koodattiin teorialähtöiseen koodausrunkoon ja analysoitiin teorialähtöisesti laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimus osoitti, että oppikirjoissa valta nähdään keskeisenä tekijänä aikuisten miesten maskuliinisuuksissa. Miesten valta kosketti lähes jokaista elämän osa-aluetta. Poikien mahdollisuudet tavoitella hegemonista maskuliinisuutta olivat olemattomat. Poikuus nähtiin välinearvona, jolloin poikien tavoite oli kasvaa vallassa olevaksi mieheksi. Yleisesti oppikirjoissa tuotettiin ja ylläpidettiin hegemonisen maskuliinisuuden diskurssia kuvaamalla pääasiassa hegemonista sekä myötämielistä maskuliinisuutta. Tämä nähtiin hegemonisen maskuliinisuuden vallankäyttönä.
Jotta pojille mahdollistuu tasa-arvoisempien maskuliinisuuksien rakentuminen, poikien ja kasvattajien tietoutta tulee kasvattaa, oikeudenmukaisuutta lisätä poikien keskuudessa sekä kehittää hyviä ihmissuhdetaitoja. Myös peruskoulua instituutiona tulee tarkastella kriittisesti maskuliinisuuksien näkökulmasta opettaja-, luokka-, koulu- sekä valtakunnallisella tasolla. Myös oppikirjojen maskuliinisuuksien tulee olla kriittisen tarkastelun kohteena. Maskuliinisuuksiin liittyvää asiantuntijuutta tulee kehittää jo luokanopettajakoulutuksessa.
Sukupuoli muodostuu biologisesta, sosiaalisesta, juridisesta, psyykkisestä sekä aistillisesta ulottuvuudesta. Sukupuolijärjestelmä on sijoittunut useiden rakenteiden välisiin suhteisiin. Maskuliinisuudet ovat käytäntöjen rakennelmia, jotka toteutetaan sosiaalisessa elämässä. Ne voivat vaihdella tietyissä sosiaalisissa konteksteissa ja sukupuolijärjestelmissä. Maskuliinisuudet eivät ole kiinteitä rakennelmia, vaan ne ovat jatkuvassa muutoksessa. Hegemoninen maskuliinisuus nähdään sukupuolikäytäntöjen kokoelmana, jolla taataan jatko miesten hallintaan ja naisten alistamiseen. Myötämielinen maskuliinisuus hyötyy hegemonisesta projektista, mutta ei itse aktiivisesti edistä patriarkaalisuutta. Miesryhmien välillä on hallinnan ja alistamisen suhteita, lisäksi marginalisointi kuvaa hallitsevien ryhmien ja alistettujen tai etnisten ryhmien välisiä maskuliinisuuksien suhteita. Väkivalta liittyy kaikkiin miehiin ja kaikkiin maskuliinisuuksiin. Maskuliinisuudet ovat olemassa paikallisella, yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla. Ne muokkaavat ja ohjaavat toimintaa myös koulussa. Hegemonista maskuliinisuutta sovelletaan poikiin lähinnä urheilun, kehon sekä seksuaalisuuden näkökulmista. Poikien mahdollisuudet tavoitella näitä ja muita aikuisen miehen maskuliinisuuksia ovat kuitenkin rajatut.
Kvalitatiivinen tutkimus kohdistui kriittiseen miestutkimukseen. Tutkimusaineisto koostui Sanoma Pron sekä Otavan 5. luokan historian ja ympäristöopin oppikirjojen tietyistä jaksoista. Relevantiksi aineistoksi määriteltiin selkeästi miehiä tai poikia koskevat tekstit ja kuvat. Aineisto koodattiin teorialähtöiseen koodausrunkoon ja analysoitiin teorialähtöisesti laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimus osoitti, että oppikirjoissa valta nähdään keskeisenä tekijänä aikuisten miesten maskuliinisuuksissa. Miesten valta kosketti lähes jokaista elämän osa-aluetta. Poikien mahdollisuudet tavoitella hegemonista maskuliinisuutta olivat olemattomat. Poikuus nähtiin välinearvona, jolloin poikien tavoite oli kasvaa vallassa olevaksi mieheksi. Yleisesti oppikirjoissa tuotettiin ja ylläpidettiin hegemonisen maskuliinisuuden diskurssia kuvaamalla pääasiassa hegemonista sekä myötämielistä maskuliinisuutta. Tämä nähtiin hegemonisen maskuliinisuuden vallankäyttönä.
Jotta pojille mahdollistuu tasa-arvoisempien maskuliinisuuksien rakentuminen, poikien ja kasvattajien tietoutta tulee kasvattaa, oikeudenmukaisuutta lisätä poikien keskuudessa sekä kehittää hyviä ihmissuhdetaitoja. Myös peruskoulua instituutiona tulee tarkastella kriittisesti maskuliinisuuksien näkökulmasta opettaja-, luokka-, koulu- sekä valtakunnallisella tasolla. Myös oppikirjojen maskuliinisuuksien tulee olla kriittisen tarkastelun kohteena. Maskuliinisuuksiin liittyvää asiantuntijuutta tulee kehittää jo luokanopettajakoulutuksessa.