Corporate governance -teoriat kuntien omistajaohjausdokumenteissa

Abstract

Kunnat ovat viime vuosina yhtiöittäneet toimintojaan lainsäädännöllisistä syistä sekä tehokkuus- ja tuloksellisuustavoitteiden vuoksi. Kuntayhtiöiden määrän kasvaessa ja kuntakonsernien muuttuessa monimutkaisemmiksi kokonaisuuksiksi, kuntien omistajaohjauksen merkitys on kasvanut. Uuden kuntalain (410/2015) voimaantulon jälkeen on ajankohtaista tutkia, miten kuntia ohjataan toteuttamaan omistajaohjausta (ja laajemmin corporate governance -ajattelua) lainsäädännön ja muun sääntelyn avulla.

Corporate governance -tutkimusta on tehty perinteisesti yksityisen sektorin pörssiyhtiöistä ja niiden sisäisestä hallinnosta keskittyen osakkeenomistajien, hallitusten ja johtajien väliseen voimatasapainoon. Ei-kaupallisten, voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden johtamista ja hallintoa ei ole tutkittu niin paljon, vaikka corporate governance -teorioita sovelletaan yhä enenevässä määrin myös kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden tutkimukseen. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kuntien omistajaohjausta corporate governance -teorioiden näkökulmasta ja vastaa tutkimusongelmaan seuraavan tutkimuskysymyksen avulla: Miten corporate governance -teorioiden piirteet näkyvät uudessa kuntalaissa, Kuntaliiton ohjeissa ja suosituksissa sekä yksittäisten kuntien omistajaohjausmateriaaleissa?

Tutkimus on laadullinen, kuvaileva ja selittävä tapaustutkimus, jota tarkastellaan sisällönanalyysin avulla teorialähtöisesti. Corporate governance -teorioista esitetään vertailutaulukko, jonka pohjalta empiirinen asiakirja-analyysi toteutetaan. Tutkimusaineistona ovat uusi kuntalaki, uuden kuntalain lainvalmisteluaineisto, Kuntaliiton ohjeistukset ja suositukset sekä Suomen kolmen suurimman kunnan, Helsingin, Espoon ja Tampereen, erilaiset omistaja- ja konserniohjausdokumentit.

Tutkimusaineistossa selkeimmin näkyvät agenttiteorian piirteet sekä valvonta ja kontrolli -konnotaatio, vaikka myös taloudenhoitajateorian, sidosryhmäteorian sekä demokratianäkökulman piirteitä löytyy. Tutkimustulos on yhteneväinen aikaisempien tutkimustuloksien kanssa. Tutkimuskaupunkien vähäisyyden vuoksi tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia Suomen kuntia. Kuntalain sekä Kuntaliiton suositusten ohjaava vaikutus näkyy kuitenkin voimakkaasti tutkimuskaupunkien omistajaohjausmateriaaleissa.

Tutkimustulosten perusteella esitettäviä mahdollisia jatkotutkimuskohteita ovat esimerkiksi eettisyys ja vastuullisuus omistajaohjauksessa sekä kuntien omistajaohjaukseen liittyvän päätöksenteon argumentaation tarkastelu diskurssianalyysin keinoin.