Miten kaupunki voi hyödyntää resurssipohjaista strategiaa kaupunkibrändin luomisessa? : Tapauksena Kalajoen kaupunki
Heinonen, Teemu (2017)
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705171608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705171608
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kaupunki voi hyödyntää resurssipohjaista strategiaa kaupunkibrändin luomisessa. Tavoitteen saavuttamiseksi resurssien hyödyntämistä tarkastellaan erilaisten hyödyntämistapojen ja -keinojen avulla. Nämä tavat ja keinot määritellään tarkasti tutkimuksen toteuttamisen luvussa. Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii kuntien välinen kilpailu, kuntien erilaistuminen ja elinvoimaisuuden korostuminen. Tutkimuksen teoria koostuu resurssipohjaisen strategian, erilaistamisen kilpailustrategian ja kaupunkibrändin kirjallisuudesta. Tarkempana tarkastelun kohteena on Kalajoen kaupunki.
Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat henkilöt valittiin eliittiotannan mukaisesti. Haasteltavat ovat yhdistyksen tai yrityksen edustajia, luottamushenkilöitä tai kaupungin viranhaltijoita. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti. Analyysin avulla muodostettiin kahdeksan pääluokkaa seuraavasti: johtaminen, toimintaympäristöanalyysin hyödyntäminen, resurssien kohdentaminen ja yhdistäminen, mahdollistavan ilmapiirin ja matalan kynnyksen vuorovaikutuksen luominen, yhteistyön, asiakkaiden ja verkostojen hyödyntäminen, myönteisen imagon kehittäminen ja yhteismarkkinointi, kaupungin päätöksentekoprosessin monipuolinen tarkastelu ja muokkaaminen, innovointi ja riskienhallinta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että resurssipohjainen strategia yhdessä erilaistamisen kilpailustrategian kanssa toimivat oikeana strategiana, kun kaupunki toimii muuttuvassa toimintaympäristössä. Kaupunkibrändi tulee rakentaa alueen resurssien ja niiden vahvuuksien pohjalta, joilla kaupunki erottautuu kilpailijoistaan. Kilpailuedun ja elinvoimaisuuden tavoittelussa keskeiseksi ominaisuudeksi vaikuttaisivat nousevan kilpailijoiden ominaisuudet, kohderyhmän vaatimukset ja kilpailutilannetta muuttavat tekijät. Tutkimus tarjoaa tieteelliselle keskustelulle uuden vaihtoehtoisen näkökulman tarkastella kaupunkibrändin luomista ja näin ollen myös elinvoimaisuuden luomista.
Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat henkilöt valittiin eliittiotannan mukaisesti. Haasteltavat ovat yhdistyksen tai yrityksen edustajia, luottamushenkilöitä tai kaupungin viranhaltijoita. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti. Analyysin avulla muodostettiin kahdeksan pääluokkaa seuraavasti: johtaminen, toimintaympäristöanalyysin hyödyntäminen, resurssien kohdentaminen ja yhdistäminen, mahdollistavan ilmapiirin ja matalan kynnyksen vuorovaikutuksen luominen, yhteistyön, asiakkaiden ja verkostojen hyödyntäminen, myönteisen imagon kehittäminen ja yhteismarkkinointi, kaupungin päätöksentekoprosessin monipuolinen tarkastelu ja muokkaaminen, innovointi ja riskienhallinta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että resurssipohjainen strategia yhdessä erilaistamisen kilpailustrategian kanssa toimivat oikeana strategiana, kun kaupunki toimii muuttuvassa toimintaympäristössä. Kaupunkibrändi tulee rakentaa alueen resurssien ja niiden vahvuuksien pohjalta, joilla kaupunki erottautuu kilpailijoistaan. Kilpailuedun ja elinvoimaisuuden tavoittelussa keskeiseksi ominaisuudeksi vaikuttaisivat nousevan kilpailijoiden ominaisuudet, kohderyhmän vaatimukset ja kilpailutilannetta muuttavat tekijät. Tutkimus tarjoaa tieteelliselle keskustelulle uuden vaihtoehtoisen näkökulman tarkastella kaupunkibrändin luomista ja näin ollen myös elinvoimaisuuden luomista.