Kunta paikallisen elinvoiman rakentajana

Abstract

Hallinnon uudistamisella pyritään sopeuttamaan toimintaa, jotta toimintaympäristön kehitykseen ja haasteisiin voidaan vastata menestyksekkäämmin. Suomalainen kunnallishallinto on kehittynyt koko historiansa ajan muun yhteiskunnallisen kehityksen mukana. Kuntien tehtävien kirjo on laajentunut valtion ohjauksessa sekä kuntien toiminta on kehittynyt kompleksisempaan ja monipuolisempaan suuntaan. Toimintaympäristö on kuitenkin kehittynyt nopeammin kuin kuntien resurssit ja puitteet kautta maan, jolloin kuntien mahdollisuudet vastata niille suunnattuihin odotuksiin eivät ole, tai ole olleet, riittävällä tasolla. Tarve kehittää eri hallinnon tasoja on tiedostettu selvästi jo joitakin vuosikymmeniä. Nykyisen hallituksen hallinnonreformit kattavat ennennäkemättömän laajasti koko julkisen sektorin. Tämä tulee viemään kuntakentän murrokseen, jossa kuntien on mahdollista päivittää toimintaansa ja uudistua.

Kunnilla on yhteiskunnassa rooleja sekä tehtäviä, jotka määrittävät kuntien luonnetta ja merkitystä instituutiona. Viime vuosikymmeninä on yhä enemmän korostettu kuntien elinvoimatehtävän tärkeyttä ja laajuutta. Laajuudella ja tärkeydellä viitataan siihen, että elinvoimatehtävä kattaa koko kuntaorganisaation toiminnan. Myös kunnan toiminta on kosketuspinnaltaan laajasti kuntalaisten elämään ja hyvinvointiin vaikuttavaa sisältäen monimuotoisia haasteita. Teoriana hallinta tarjoaa kunnille välineitä työskennellä sekä ymmärtää paremmin kompleksista toimintaympäristöään.

Tämän tutkimuksen aineisto on syntynyt kolmenkymmenen suomalaisen kunnan kuntapäättäjien, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, yhteistyössä Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -projektissa. Aineistossa kuvataan kuntapäättäjien pohdintaa kuntien toiminnan ja toimintaympäristön kehityksen suunnista. Tässä tutkimuksessa aineistosta on sisällönanalyysin avulla jaoteltu kunnan elinvoimaisuuden rakentamiseen tarvittavia osa-alueita ja välineitä.

Erilaiset elinkelpoisuutta mittaavat tekijät, kuten toiminnan resurssit, kunnan vetovoimaisuus, maine sekä yhteisö ja sen sosiaalinen pääoma ovat kunnan kehittymisessä ja kehittämistyössä keskeisiä. Keinot, joilla kunta pystyy edistämään elinvoimaisuuttaan, ovat moninaisia. Tutkimuksen aineistosta oli havaittavissa neljä erilaista kunnan roolia, joilla kunta voi rakentaa elinvoimaansa; elinkeinopoli-tiikan tukija, verkostotoimija, edunvalvoja ja osallistava kokeilija. Näiden roolien lisäksi kunnan keskeisimpiä työkaluja elinvoiman rakentamisessa ovat luottamus, vuorovaikutus sekä viestintä. Nämä kuvastavat sitä, miten kuntapäättäjät näkevät nyt ja tulevaisuudessa kuntien toiminnan sekä luonteen paikallisen elinvoiman rakentajana.