Teoskokonaisuuden rakentuminen rap-artisti Heikki Kuulan albumilla Blacksuami

Abstract

Pro gradu-tutkielmassani analysoin rap-artisti Heikki Kuulan (s. 1983) albumia Blacksuami teoskokonaisuutena. Väitän, että albumi muodostaa kokonaisuuden puhujien sekä yhtenäisen tarinamaailman kautta. Osoitan, että albumilta on abstrahoitavissa neljä eri puhuja-asemaa, jotka rakentavat teoskokonaisuutta. Samalla pohdin albumin kerronnallisuutta, jota albumilla voidaan katsoa olevan. Albumin puhujat toimivat samassa tarinamaailmassa, mikä rakentaa myös teoskokonaisuutta. Tarkastelen albumia ja sen sanoituksia myös suhteessa rapin lajiin. Haluan tutkielmallani osoittaa, että rap-lyriikka voidaan nähdä nykyrunouden muotona ja sitä on mahdollista tutkia osana kirjallisuustiedettä. Blacksuami-albumi koostuu yhteensä kymmenestä sanoituksesta, jotka käsittelevät syrjäytymistä sekä huumeiden ja alkoholin käyttöä. Olen rajannut aineistoni sanoituksiin, mutta olen tietoinen, että albumin voidaan katsoa muodostuvan myös musiikista sekä mahdollisista musiikkivideoista.

Metodinani tutkielmassa on tekstianalyysi ja käytän hyödykseni roolirunouden teoriaa analysoidessani sanoitusten puhujia ja puhetilanteita. Rooliruno muodostuu usein kohosteisesti puhetilanteeksi, jota hallitsee yksi minämuodossa puhuva puhuja. Nähdäkseni roolirunoudella ja rap-lyriikalla on paljon yhtymäkohtia. Puhuja-asemia lähestyn perheyhtäläisyys-käsitteen kautta, jonka mukaan saman puhujan hallitsemat sanoitukset muodostavat "perheitä". Nämä "perheet" sekä puhuja-asemat rakentavat teoskokonaisuutta. Albumin kerronnallisuutta lähestyn heikon kerronnallisuuden- sekä montaasirytmi-käsitteen kautta. Albumin tarinamaailmaa tarkastellessani käytän hyväkseni sekä kirjallisuustieteen että humanistisen maantieteen teorioita, joiden kautta hahmotan millaisessa paikassa puhujat elävät ja millaisia vaikutuksia paikalla on puhujien elämään. Tutkielman kuluessa analysoin myös rapin lajille ominaista kerronnallissuutta sekä henkilökohtaisuutta. Lisäksi analysoin rapille tyypillistä paikallisuutta. Rapin lajille tyypillisiä piirteitä analysoidessani käytän apunani kulttuurintutkimusta.

Tutkielmani johtopäätöksinä voidaan todeta, että albumilta on löydettävissä neljä eri puhuja-asemaa eli puhujaa. Puhujien hallitsemat sanoitukset muodostavat "perheitä", joita yhdistää yhtenäinen puhuja, aihe sekä tarinallisuus. Tämä rakentaa vahvasti teoskokonaisuutta. Lisäksi kokonaisuutta rakentaa albumin nimen mukainen tarinamaailma eli Blacksuami, jonka voidaan katsoa olevan sanoitusten tapahtumapaikka. Paikan jatkuvuuden sekä puhujien tarinoiden kautta Blacksuami-albumista muodostuu teoskokonaisuus, joka toisintaa suomirapille sekä rap-lyriikalle tyypillisiä piirteitä.