Lapsen siirtyminen koulumaailmaan

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia koulun aloitusta ja siihen liittyvää siirtymää lapsen näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millaisena lapset kokevat kouluun siirtymisen ja tapahtuuko toimintaympäristössä muutoksia siirtymän aikana. Toimintaympäristöllä on tässä tutkimuksessa tarkoitettu fyysisen ja psyykkisen ympäristön muodostamaa kokonaisuutta, jossa opetus tapahtuu. Siirtymällä taas on tarkoitettu lapsen elämässä tapahtuvaa muutosta varhaiskasvatuspohjaisesta esiopetuksesta perusopetuksen ensimmäiselle luokalle siirryttäessä ja ihmisen elämään liittyviä siirtymiä on avattu teoriaosuudessa hieman myös yleisestä näkökulmasta.

Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tapauksen muodostivat yhden luokan oppilaiden siirtyminen esikoulusta ensimmäiselle luokalle. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kuitenkin kaikki vuonna 2016 Suomessa koulunsa aloittaneet lapset, vaikka pitkälle vietyjä yleistyksiä tutkimuksen tuloksista ei voidakaan tehdä pienestä otoskoosta johtuen. Tutkimusotteeltaan tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lasten kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä koulun aloituksesta. Tutkimuksen hermeneuttinen ulottuvuus tulee esille tutkimuksen pyrkimyksessä ymmärtää ja tulkita tutkimuksen kohteena ollutta ilmiötä eli kouluun siirtymistä.

Tutkimus toteutettiin keskikokoisen kantahämäläisen kunnan yhdessä yksikössä, jossa sijaitsivat sekä esikoulu että ensimmäinen luokka, johon oppilaat syksyllä siirtyivät. Tutkimuksessa seurattiin luokan toimintaa kahtena päivänä sekä ennen koulun alkua esikouluvuoden keväällä, että koulun aloituksen jälkeen ensimmäisen lukuvuoden syksyllä. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin samoja kolmea luokan oppilasta keväällä ja syksyllä. Haastattelun yhteydessä haastateltavilla teetettiin myös kuvatehtävä, jossa tarkoituksena oli lapsen kokemusmaailmaan liittyvien kuvien avulla selvittää, millaiset asiat heidän mielestään määrittivät koululaisuutta. Tutkimuksen aineisto koostui näin ollen tutkijoiden observointien aikana pitämistä tutkimuspäiväkirjoista, haastatteluaineistosta sekä kuvatehtävän vastauksista.

Tutkimuksen aineisto kerättiin pääasiassa puolistrukturoitua teemahaastattelua ja luokan toiminnan havainnointia apuna käyttäen. Tämän lisäksi kuvatehtävällä pyrittiin hahmottamaan paremmin lasten koululaisuuteen liittämiä asioita ja mielikuvien pysyvyyttä. Tutkimuksen teemahaastattelu-aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka tarkoituksena oli muodostaa hajanaisesta aineistosta eheä ja yhtenäinen kuva tutkimuksen kohteena olleesta ilmiöstä. Tutkijoiden itsenäisesti pitämistä tutkimuspäiväkirjoista haettiin tukea sisällönanalyysissä esiin nousseille teemoille ja niitä hyödynnettiin toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten tarkastelussa. Näiden lisäksi kuvatehtävä analysoitiin erillisenä kokonaisuutena, pyrkimyksenä löytää vastauksista johdonmukaisuuksia tai samansuuntaisuutta eri vastaajien välillä.

Tutkimuksemme keskeisin tulos oli koululaisuuteen liitetty itsenäistymisen ja vastuun ottamisen korostuminen lasten vastauksissa. Tästä tärkeimpinä esimerkkeinä lasten vastauksissa nousivat esille itsenäinen koulumatkakulkeminen sekä koululaiselta odotetut taidot. Toinen tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista oli toiminnallisuuden väheneminen kouluun siirryttäessä. Koulun alkaessa toiminta muuttui hyvin opettajajohtoiseksi ja toiminnallinen opetus väheni huomattavasti, esiopetuksen ollessa vielä lähes yksinomaan toiminnallisuuteen perustuvaa. Näiden lisäksi myös tiloissa huomattiin joitakin muutoksia kouluun siirryttäessä, kuten ryhmäpöytien vaihtuminen pulpeteiksi, mutta haastattelutilanteissa lapset eivät itse tuoneet esille mitään tiloihin liittyviä muutoksia.

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että siirtymä esikoulusta kouluun oli lasten näkökulmasta varsin onnistunut ja jännittävä tapahtuma, mutta sitä ei koettu pelottavana. Opetus muuttui koulun alkaessa huomattavasti opettajajohtoisemmaksi ja toiminnallisuus väheni merkittävästi, mutta koulua pidettiin lasten keskuudessa kuitenkin esikoulua merkittävämpänä. Tutkijoiden ennakko-oletuksista poiketen vain osa lapsista toivoi kouluun esikoulusta tuttuja leikkituokioita, itsenäisyyden lisääntyminen sekä koululaiseksi kasvaminen näyttäytyivät lapsille tärkeimpinä asioina. Jatkossa olisikin mielenkiintoista tutkia, eroavatko lasten koulun aloitukseen liittämät ajatukset merkittävästi tässä tutkimuksessa tehdyistä havainnoista silloin, kun esikoulu sijaitsee päiväkodin yhteydessä. Olisi myös mielenkiintoista selvittää, miten lasten ennakkokäsitys koulun aloituksesta muodostuu ja vaikuttavatko vanhempien tai sisarusten kokemukset lapsen koulun aloitukseen liittämiin odotuksiin.