Rahavallan vahtikoirat omaa häntäänsä jahtaamassa : talousuutisten retoriikkaa Helsingin Sanomissa : miten Sanoma-konsernin yt-neuvotteluista ja irtisanomisista kirjoitetaan
Soverila, Minni (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705121570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705121570
Tiivistelmä
Tutkielman keskeisenä kysymyksenä on, millaisia argumentteja Helsingin Sanomat esittää uutisoinnissaan, jonka kohteena ovat oman mediatalon yhteistoimintaneuvottelut tai irtisanomiset. Aineistona ovat Helsingin Sanomien Sanoma Oy:tä käsittelevät yt- ja irtisanomiskirjoitukset vuosilta 2012-2014. Tutkielman laajempi aihepiiri on ristiriita oman työnantajan yrityskuvan ja journalismin arvojen, kuten puolueettomuuden välillä. Kaupallisilla mediatalot ovat yhtä aikaa journalismin alustoja sekä voittoa tavoittelevia yrityksiä. Talouden taantuma ja median murros kärjistävät näiden kahden puolen välistä eroa.
Aineisto koostuu Helsingin Sanomissa julkaistuista Sanoman irtisanomisia ja yt-neuvotteluja käsittelevistä talousuutisista ja -kirjoituksista. Aineistossa on 32 kirjoitusta ajalta 1.1.2012-31.12.2014. Lähestyn aineistoa talous- ja kriisijournalismin tutkimuksen kautta. Tärkeässä osassa ovat myös journalismin etiikkaan ja ammattikäytäntöihin liittyvä tutkimus. Näiden näkökulmien lisäksi aihe sivuaa myös yrityskuvan ja -viestinnän aspekteja. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan sukelleta yritysviestinnän kentälle, vaan tarkastellaan aihetta talousuutisten konventioiden, retoriikan, journalismin ammattikäytäntöjen ja ammattietiikan kautta.
Empiirisessä tutkimusosiossa tarkastellaan, millaisia argumentteja Helsingin Sanomien yhteistoiminta- ja irtisanomisuutisissa käytetään, kun uutisoinnin kohteena on lehden oman emokonsernin tilanne. Erittelen yhteistoimintaneuvotteluja ja irtisanomisia käsitteleviä talousuutisia perelmanilaiseen uuteen retoriikkaan pohjaavan argumentaatioanalyysin kautta. Metodin avulla tarkastelen, millaisilla väitteillä ja perusteluilla Helsingin Sanomien sivuilla luodaan kuvaa Sanoma-konsernin kriisistä.
Analyysin perusteella voi sanoa, että Helsingin Sanomien Sanoma-konsernin yt-neuvotteluja ja irtisanomisia koskevaa uutisointia värittää vahva usko markkinatalouden voimaan. Kirjoitusten lopullisena argumenttina on yleensä vetoaminen talouden logiikkaan, erityisesti säästämisen eetokseen. Havaintojeni mukaan jutut esittävät tapahtumat uskollisesti siinä valossa, että yritys tekee parhaansa taloudellisten realiteettien puristuksessa. Talouden kaikkivoipaisuudelle vaihtoehtoisia maailmankuvia tai selityksiä ei teksteissä esitetä. Sanoma-konsernin yt-neuvotteluja käsittelevässä uutisoinnissa korostuvat selvästi yritysmyönteiset argumentit, kuten "Sanoma on hyvä irtisanoja" ja "Irtisanomiset eivät heikennä laatua". Verrattuna aikaisempaan tutkimukseen tämän tutkimuksen aineistona olevassa uutisoinnissa työntekijöiden rooli jäi vähäiseksi.
Aineisto koostuu Helsingin Sanomissa julkaistuista Sanoman irtisanomisia ja yt-neuvotteluja käsittelevistä talousuutisista ja -kirjoituksista. Aineistossa on 32 kirjoitusta ajalta 1.1.2012-31.12.2014. Lähestyn aineistoa talous- ja kriisijournalismin tutkimuksen kautta. Tärkeässä osassa ovat myös journalismin etiikkaan ja ammattikäytäntöihin liittyvä tutkimus. Näiden näkökulmien lisäksi aihe sivuaa myös yrityskuvan ja -viestinnän aspekteja. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan sukelleta yritysviestinnän kentälle, vaan tarkastellaan aihetta talousuutisten konventioiden, retoriikan, journalismin ammattikäytäntöjen ja ammattietiikan kautta.
Empiirisessä tutkimusosiossa tarkastellaan, millaisia argumentteja Helsingin Sanomien yhteistoiminta- ja irtisanomisuutisissa käytetään, kun uutisoinnin kohteena on lehden oman emokonsernin tilanne. Erittelen yhteistoimintaneuvotteluja ja irtisanomisia käsitteleviä talousuutisia perelmanilaiseen uuteen retoriikkaan pohjaavan argumentaatioanalyysin kautta. Metodin avulla tarkastelen, millaisilla väitteillä ja perusteluilla Helsingin Sanomien sivuilla luodaan kuvaa Sanoma-konsernin kriisistä.
Analyysin perusteella voi sanoa, että Helsingin Sanomien Sanoma-konsernin yt-neuvotteluja ja irtisanomisia koskevaa uutisointia värittää vahva usko markkinatalouden voimaan. Kirjoitusten lopullisena argumenttina on yleensä vetoaminen talouden logiikkaan, erityisesti säästämisen eetokseen. Havaintojeni mukaan jutut esittävät tapahtumat uskollisesti siinä valossa, että yritys tekee parhaansa taloudellisten realiteettien puristuksessa. Talouden kaikkivoipaisuudelle vaihtoehtoisia maailmankuvia tai selityksiä ei teksteissä esitetä. Sanoma-konsernin yt-neuvotteluja käsittelevässä uutisoinnissa korostuvat selvästi yritysmyönteiset argumentit, kuten "Sanoma on hyvä irtisanoja" ja "Irtisanomiset eivät heikennä laatua". Verrattuna aikaisempaan tutkimukseen tämän tutkimuksen aineistona olevassa uutisoinnissa työntekijöiden rooli jäi vähäiseksi.