Tulkin muistiinpanotekniikat konsekutiivitulkkauksessa : Tarkastelussa tulkkauksen opiskelijoiden muistiinpanot ja muistiinpanotekniikoiden kehittyminen tulkkausharjoituksissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää, millaisia muistiinpanotekniikoita tulkkauksen opiskelijat käyttävät muistiinpanoissaan ja toteutuvatko niissä Rozanin (1956) seitsemän periaatetta tulkin muistiinpanoista. Nämä periaatteet ovat 1) ajatuksen, ei sanan merkitseminen, 2) lyhennesäännöt, 3) linkit, 4) negaatiot, 5) painotuksen lisääminen, 6) vertikaalisuus ja 7) siirtymät. Rozanin (1956) periaatteiden lisäksi tarkastellaan, käyttävätkö tulkkauksen opiskelijat muistiinpanoissaan symboleita, marginaaleja ja asiakokonaisuuksien erotteluja. Hypoteesina on, että edellä mainitut periaatteet ja piirteet toteutuvat tulkkauksen opiskelijoiden muistiinpanoissa vain osittain, koska koehenkilöt ovat vasta opiskeluvaiheessa, eikä heille siten ole vielä ehtinyt karttua kovin runsaasti kokemusta tulkin muistiinpanotekniikoista. Tutkielmassa ei sen sijaan tarkastella, kuinka onnistuneita koehenkilöiden tulkkaussuoritukset olivat suhteessa alkuperäisiin puheisiin.

Tutkimusaineistona tässä tutkielmassa ovat Tampereen yliopiston neljän tulkkauksen maisterivaiheen opiskelijan tulkkausharjoituksissa tekemät muistiinpanot sekä heidän videoidut haastattelunsa ja tulkkausharjoituksensa. Aineisto kerättiin kaksi kertaa kevätlukukauden 2016 aikana, ensimmäisen kerran konsekutiivitulkkauskurssin alussa ja toisen kerran saman kurssin loppupuolella. Näin saatiin mukaan myös kehitysnäkökulma.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Rozanin (1956) periaatteet tulkin muistiinpanoista toteutuivat tulkkiopiskelijoiden muistiinpanoissa osittain. Periaate ajatuksen, ei sanan merkitsemisestä toteutui osittain, mutta se osoittautui myös haastavaksi koehenkilöille. Lyhenteiden käyttö toteutui tutkimusaineistossa selkeästi, sillä koehenkilöt käyttivät runsaasti erilaisia lyhenteitä. Periaate linkeistä toteutui osittain, mutta melko vähäisessä määrin. Negaatioiden käyttö ei juurikaan toteutunut tutkimusaineistossa. Periaate painotuksen lisäämisestä toteutui myös hyvin vähäisessä määrin. Vertikaalisuus toteutui osittain ja oli riippuvainen siitä, olivatko koehenkilöt käyttäneet marginaaleja muistiinpanoissaan. Periaate siirtymistä toteutui sekin osittain tulkkiopiskelijoiden muistiinpanoissa, muttei kuitenkaan selkeän systemaattisesti. Koehenkilöt olivat käyttäneet melko vähäisesti symboleita muistiinpanoissaan. Yksi heistä oli käyttänyt symboleja selvästi monipuolisemmin ja tottuneemmin kuin muut koehenkilöt. Osa koehenkilöistä käytti marginaaleja muistiinpanoissaan, osa ei. Marginaalien hyödyntäminen muistiinpanoissa oli hyvin vähäistä. Asiakokonaisuuksien erottelussa ja erottelujen selkeydessä oli huomattavia yksilöllisiä eroja koehenkilöiden välillä.