Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi : käsitteet, menetelmät ja tapaustutkimus Helsingin kaupunginkirjaston Kotikirjastossa

Abstract

Yleisten kirjastojen toimintaa seurataan erilaisin menetelmin ja mittarein, mutta niiden vaikuttavuutta on tutkittu vähän. Tutkimusta on hidastanut vaikuttavuuden arvioinnin käsitteiden ja menetelmien sekavuus ja vakiintumattomuus. Tutkielmalla oli kolme tavoitetta: selventää yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointiin liittyvää käsitteistöä, esittää yleiskuva vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä sekä toteuttaa konkreettinen vaikuttavuuden arviointi soveltamalla yhtä arviointimenetelmää käytäntöön.

Vaikuttavuuden arvioinnin käsitteitä ja menetelmiä tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksessa. Aineisto koostui yleisten kirjastojen vaikuttavuutta arvioineista tutkimuksista, arvioinnin opaskirjoista sekä artikkeleista kirjastoalan julkaisuissa aikavälillä 2001-2014. Muodostettiin jaottelu yleisten kirjastojen vaikuttavuuden määritelmistä: vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamisena, päämäärien edistämisenä, suhteessa tarpeisiin, toimenpiteen seurauksena, mekanismien tarkastelemisena, kokonaisen palvelujärjestelmän kykynä saada aikaan vaikutuksia (kapasiteetti) sekä kokonaisen palvelujärjestelmän toiminnan seurauksena. Vaikuttavuuden lisäksi tarkasteltiin käsitteitä panos, tuotos, tulos ja vaikutus. Arvioinnin menetelmiä käsiteltiin kahdessa ryhmässä: menetelmät jotka ainoastaan viittaavat kirjastojen vaikutuksiin ja menetelmät jotka osoittavat vaikutuksia.

Tutkielman empiirinen aineisto koottiin kyselylomakkeella lokakuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana Helsingin kaupunginkirjaston Kotikirjaston asiakkailta. Kyselyyn saatiin 164 vastausta. Kotikirjasto palvelee asiakkaita, jotka eivät pääse itse käymään kirjastossa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin Marklessin ja Streatfieldin arviointimalli teoksessa Evaluating the impact of your library (2013). Tutkimusongelmat olivat: Miten Marklessin ja Streatfieldin arviointimalli soveltuu Kotikirjaston vaikuttavuuden arviointiin? ja Millaisia vaikutuksia Kotikirjastolla on ollut Marklessin ja Streatfieldin mallilla arvioituna? Marklessin ja Streatfieldin malli soveltui Kotikirjaston vaikuttavuuden arviointiin hyvin. Malli tarjosi arvioinnin toteuttamiseksi selkeän kehikon. Mallin avulla saatiin kerättyä näyttöä Kotikirjaston vaikuttavuudesta sekä tietoa palvelun kehittämiseksi. Toisaalta mallin soveltaminen oli suhteellisen työlästä. Aineistosta laskettujen jakaumien perusteella Kotikirjaston vaikuttavuus on ollut korkealla tasolla määriteltyjen tavoitteiden osalta: asiakkaiden lukuharrastuksen ylläpitämisessä, tasa-arvoisen kirjastopalvelun tarjoamisessa asiakkaille jotka eivät itse pääse kirjastoon sekä sisällön ja virkistyksen tuomisessa asiakkaiden elämään. Toisaalta avovastauksissa ilmeni muutamia seikkoja, joihin asiakkaat toivoivat parannuksia.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan tehdä päätelmä, että yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnin käsitteistöä tulisi ehdottomasti selkeyttää. Toisaalta tätä työtä ollaan kirjastoalalla jo tekemässä. Kotikirjastossa toteutetun empiirisen tutkimuksen pohjalta taas voidaan esittää, että vaikuttavuuden arviointia kannattaisi yleisissä kirjastoissa vähintäänkin kokeilla nykyistä laajemmin.