Suomalaisten pörssiyritysten vuosikertomusraportoinnin graafisuus 2000-luvulla - legitimaatioteoria ja agenttiteoria vapaaehtoisen graafien käytön selittäjinä
Mäkeläinen, Marita (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705121557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705121557
Tiivistelmä
Viime vuosikymmeninä yritysten vuosikertomusraportointi on käynyt läpi laajan muutosprosessin, jonka myötä myös graafeista eli taloudellisen informaation visuaalisista kuvaajista on tullut keskeinen vuosikertomusten osa. Koska graafinen vuosikertomusraportointi on tutkimusaiheena uusi, graafien käytöstä vuosikertomuksissa on saatu vasta vähän tutkimustietoa. Etenkin alueellisiin graafisen raportoinnin käytänteisiin sekä graafien käytön muutoksiin liittyvä tutkimustarve on havaittu suureksi, minkä lisäksi aiempien tutkimusten teoriapohjan on todettu olevan varsin yksipuolinen.
Tämä on ensimmäinen suomalaisten pörssiyritysten graafista vuosikertomusraportointia kattavasti tarkasteleva tutkimus. Se täydentää tieteellistä keskustelua soveltamalla graafien käytön tutkimiseen vaikutelmajohtamisen teorian sijasta legitimaatioteoriaa, jota aiemmin on käytetty lähinnä yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin tutkimisessa. Legitimaatioteorian rinnalla graafien käytön selittäjänä sovelletaan myös agenttiteoriaa. Tutkimus on toteutettu paneelitutkimuksena, eli viidenkymmenenviiden (55) Nasdaq OMX Helsingin pörssilistalla listattuna olevan yrityksen graafista vuosikertomusraportointia on analysoitu vuosilta 2000, 2005, 2010 ja 2015. Tällöin on pystytty muodostamaan kattava yleiskäsitys suomalaisten pörssiyritysten graafisen vuosikertomusraportoinnin nykytilasta ja graafien käytössä tapahtuneista muutoksista.
Tutkimus tuotti runsaasti yksityiskohtaista tietoa graafisesta vuosikertomusraportoinnista. Graafien käyttöaste on vakiintunut lähes 100-prosenttiseksi, ja keskimääräinen vuosikertomuskohtainen graafimäärä (GPAR) tutkimusajanjaksolla oli 19,5 graafia. Eniten vuosikertomuksissa käytetään pylväsgraafeja, ja muutenkin eri graafityyppien käyttö mukailee pitkälti aiempia tutkimustuloksia. Yhdistelmägraafien osuus kuitenkin on tavanomaista suurempi. Kuvatuimmat graafiaiheet ovat liikevaihto, liiketulos, osakekurssi ja henkilöstö, ja eri aiheiden kuvaamisen yleisyydessä on havaittavissa sekä nousevia että laskevia suuntauksia. Toimialaeroja taas löydettiin graafiaiheiden ja graafien käyttömäärien suhteen. Lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että yksi graafien käyttöön vaikuttava tekijä olisi legitimointi eli legitimiteetin (toiminnan ja olemassaolon oikeutuksen) tavoittelu ympäröivältä yhteisöltä. Legitimaatioteoria näyttää selittävän graafista vuosikertomusraportointia, minkä lisäksi se pystyy myös tarjoamaan selityksen sille, miksi yritykset käyttävät vuosikertomuksissaan graafeja ilman lainsäädännöllistä velvoitetta. Agenttiteoria puolestaan havaittiin selityskykyiseksi etenkin graafiaiheiden osalta. Sekä legitimaatio- että agenttiteoriaa voidaan siis käyttää graafisen vuosikertomusraportoinnin selittämiseen.
Tämä on ensimmäinen suomalaisten pörssiyritysten graafista vuosikertomusraportointia kattavasti tarkasteleva tutkimus. Se täydentää tieteellistä keskustelua soveltamalla graafien käytön tutkimiseen vaikutelmajohtamisen teorian sijasta legitimaatioteoriaa, jota aiemmin on käytetty lähinnä yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin tutkimisessa. Legitimaatioteorian rinnalla graafien käytön selittäjänä sovelletaan myös agenttiteoriaa. Tutkimus on toteutettu paneelitutkimuksena, eli viidenkymmenenviiden (55) Nasdaq OMX Helsingin pörssilistalla listattuna olevan yrityksen graafista vuosikertomusraportointia on analysoitu vuosilta 2000, 2005, 2010 ja 2015. Tällöin on pystytty muodostamaan kattava yleiskäsitys suomalaisten pörssiyritysten graafisen vuosikertomusraportoinnin nykytilasta ja graafien käytössä tapahtuneista muutoksista.
Tutkimus tuotti runsaasti yksityiskohtaista tietoa graafisesta vuosikertomusraportoinnista. Graafien käyttöaste on vakiintunut lähes 100-prosenttiseksi, ja keskimääräinen vuosikertomuskohtainen graafimäärä (GPAR) tutkimusajanjaksolla oli 19,5 graafia. Eniten vuosikertomuksissa käytetään pylväsgraafeja, ja muutenkin eri graafityyppien käyttö mukailee pitkälti aiempia tutkimustuloksia. Yhdistelmägraafien osuus kuitenkin on tavanomaista suurempi. Kuvatuimmat graafiaiheet ovat liikevaihto, liiketulos, osakekurssi ja henkilöstö, ja eri aiheiden kuvaamisen yleisyydessä on havaittavissa sekä nousevia että laskevia suuntauksia. Toimialaeroja taas löydettiin graafiaiheiden ja graafien käyttömäärien suhteen. Lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että yksi graafien käyttöön vaikuttava tekijä olisi legitimointi eli legitimiteetin (toiminnan ja olemassaolon oikeutuksen) tavoittelu ympäröivältä yhteisöltä. Legitimaatioteoria näyttää selittävän graafista vuosikertomusraportointia, minkä lisäksi se pystyy myös tarjoamaan selityksen sille, miksi yritykset käyttävät vuosikertomuksissaan graafeja ilman lainsäädännöllistä velvoitetta. Agenttiteoria puolestaan havaittiin selityskykyiseksi etenkin graafiaiheiden osalta. Sekä legitimaatio- että agenttiteoriaa voidaan siis käyttää graafisen vuosikertomusraportoinnin selittämiseen.