Tesauruksen tulkinta toimintaympäristössä : luokituksen objektiivisuuden arviointi asiakirjatiedon representoinnin yhteisöllisten käyttötarkoitusten kontekstissa
Jouhki, Pasi (2017)
2017
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705121555
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705121555
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan tesauruksen avulla tapahtuvaa asiakirjatiedon representointia. Tarkastelu tapahtuu asiakirja-aineiston alun perin synnyttävässä liiketoimintaympäristössä. Tutkimuksen aktiivinen jännite muodostuu siitä, kun tutkielman virittämä teoreettinen lähestymistapa kohtaa Valtioneuvoston Eutori-asiakirjajärjestelmän käytännön.
Teoretisointi perustuu Charles Peircen myöhemmästä filosofiasta juontuvaan hermeneuttis-semioottiseen teoriayhdistelmään. Teoriavalinnan myötä teoretisointi on avoimen retorista, eli siinä voidaan tukeutua arvioitavan luokituksen käyttäjien yhteisölliseen kokemukseen. Käyttäjien kokemuksen tarjoaman retorisen evidenssin hyödyntäminen mahdollistaa Charles Peircen kauaskantoisen unelman tieteellisen viestinnän retorisen perusluonnon "radikalisoinnista".
Terminologian eetikkonakin tunnetun Peircen anti tutkielman ongelmanasettelulle on ilmeinen. Tutkielma aikoo selvittää, kuinka toiminnallista ydinsisältöä välittävät merkit koetaan niiden alkuperäisessä käyttöympäristössään. Tutkielman tapauksessa tarkasteltavat merkit rajataan tesaurus-luokituksen avaamiin luokitusmahdollisuuksiin.
Tutkielman tarkoituksena on pureutua siihen, vastaavatko Eutori-tesauruksen sisältämät merkit niille arvioinnin yhteydessä asetettaviin yhteisöllisiin käyttötarkoituksiin. Tesauruksen käyttäjien avustuksella suoritettava arviointitapahtuma toteutetaan kuvitteellisessa suhteessa arvioinnin tulkinnallisen kontekstin muodostaviin indeksoinnin ja tiedonhaun käyttötarkoituksiin. Tesauruksen tarjoaman maailmankuvan suhteuttaminen käyttötarkoituksiin synnyttää kokemuksellista todistusaineistoa luokituksen kontekstuaalisesta, tulkinnallisesta objektiivisuudesta.
Tutkielma lähtee selvittämään toimintaympäristöissä käytettävän terminologian objektiivisuutta tukeutumalla tesauruksen luokituskategorioiden tarjoamaan työvälineeseen. Tesauruksen puhtaasti matemaattisen tasolla toimivat luokitusoletukset auttavat käyttäjiä pohdiskelemaan terminologian objektiivisuutta luokitukselle asetetussa käyttökontekstissa. Tässä käsillä olevassa tapauksessa arvioitava tesaurus suhteutetaan siis indeksoinnin ja tiedonhaun yhteisöllistä toimintaa edistäviin käyttötarkoituksiin.
Luokitushypoteesien kriittisen arvioinnin myötä saadaan selville, onko tesauruksen tarjoama toiminnallinen maailmankuva aidosti hyödyllinen tesauruksen käyttäjien substanssitoiminnan toimintaympäristöistä katsottuna. Tällä tavalla tutkielma tarjoaa kiintoisan teoreettisen esimerkin Charles Peircen visioimasta "pragmaattisesta kvantifikaatiosta", jota on pidetty lähtölaukauksena todellisuutta peliteoretisoivalle tarkastelutavalle.
Teoretisointi perustuu Charles Peircen myöhemmästä filosofiasta juontuvaan hermeneuttis-semioottiseen teoriayhdistelmään. Teoriavalinnan myötä teoretisointi on avoimen retorista, eli siinä voidaan tukeutua arvioitavan luokituksen käyttäjien yhteisölliseen kokemukseen. Käyttäjien kokemuksen tarjoaman retorisen evidenssin hyödyntäminen mahdollistaa Charles Peircen kauaskantoisen unelman tieteellisen viestinnän retorisen perusluonnon "radikalisoinnista".
Terminologian eetikkonakin tunnetun Peircen anti tutkielman ongelmanasettelulle on ilmeinen. Tutkielma aikoo selvittää, kuinka toiminnallista ydinsisältöä välittävät merkit koetaan niiden alkuperäisessä käyttöympäristössään. Tutkielman tapauksessa tarkasteltavat merkit rajataan tesaurus-luokituksen avaamiin luokitusmahdollisuuksiin.
Tutkielman tarkoituksena on pureutua siihen, vastaavatko Eutori-tesauruksen sisältämät merkit niille arvioinnin yhteydessä asetettaviin yhteisöllisiin käyttötarkoituksiin. Tesauruksen käyttäjien avustuksella suoritettava arviointitapahtuma toteutetaan kuvitteellisessa suhteessa arvioinnin tulkinnallisen kontekstin muodostaviin indeksoinnin ja tiedonhaun käyttötarkoituksiin. Tesauruksen tarjoaman maailmankuvan suhteuttaminen käyttötarkoituksiin synnyttää kokemuksellista todistusaineistoa luokituksen kontekstuaalisesta, tulkinnallisesta objektiivisuudesta.
Tutkielma lähtee selvittämään toimintaympäristöissä käytettävän terminologian objektiivisuutta tukeutumalla tesauruksen luokituskategorioiden tarjoamaan työvälineeseen. Tesauruksen puhtaasti matemaattisen tasolla toimivat luokitusoletukset auttavat käyttäjiä pohdiskelemaan terminologian objektiivisuutta luokitukselle asetetussa käyttökontekstissa. Tässä käsillä olevassa tapauksessa arvioitava tesaurus suhteutetaan siis indeksoinnin ja tiedonhaun yhteisöllistä toimintaa edistäviin käyttötarkoituksiin.
Luokitushypoteesien kriittisen arvioinnin myötä saadaan selville, onko tesauruksen tarjoama toiminnallinen maailmankuva aidosti hyödyllinen tesauruksen käyttäjien substanssitoiminnan toimintaympäristöistä katsottuna. Tällä tavalla tutkielma tarjoaa kiintoisan teoreettisen esimerkin Charles Peircen visioimasta "pragmaattisesta kvantifikaatiosta", jota on pidetty lähtölaukauksena todellisuutta peliteoretisoivalle tarkastelutavalle.