Väkivalta ikääntyneen vanhemman kokemuksena : fenomenologis-hermeneuttinen lähestyminen aikuisen lapsen väkivallan uhan alla elävän ikääntyneen vanhemman kokemukseen
Serpola-Kaivo-oja, Leena (2017)
Serpola-Kaivo-oja, Leena
2017
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705121552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705121552
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sitä, millaisia merkityksiä aikuisen lapsen harjoittama väkivalta tai sen uhan alla eläminen saa ikääntyneen vanhemman elämässä. Tutkimuksessa lähestytään vanhempien kokemuksia fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineistona on käytetty viiden ikääntyneen äidin ja kolmen isän haastatteluja. Haastattelujen aikaan he olivat 74-89 -vuotiaita. Väkivallan uhan heidän elämäänsä aiheutti aikuinen poika tai tytär.
Aineiston analyysi perustuu Giorgin ja Perttulan kehittämään fenomenologiseen analyysimenetelmään, jota lähestytään hermeneuttisen tulkintakehyksen kautta. Analyysissä tarkastellaan kokemusten merkitysrakenteita ja niiden välisiä suhteita. Analyysin avulla ikääntyneiden vanhempien yksilöllisistä kokemuksista syntyy yhteinen jaettu väkivaltakokemus.
Tutkimuksen tuloksena ikääntyneiden vanhempien kokemus aikuisen lapsen väkivallasta merkityksellistyy suhteessa aikuisuuteen, vanhemmuuteen ja vanhuuteen. Aikuisen lapsen väkivaltainen käyttäytyminen rikkoo moraalista järjestystä. Ikääntyneiden vanhempien kokemuksista nousevat käsitteinä vastuu ja velvollisuus, häpeä ja syyllisyys, henkinen perintö, ruumiillisuus ja oikeudenmukaisuus. Väkivaltakokemuksen ulottuvuudet vaikuttavat vanhempien tulkintoihin omasta tilasta, sosiaalisista suhteista ja luottamuksesta yhteiskunnan palvelujärjestelmää kohtaan.
Tutkimus lisää ymmärrystä ikääntyneiden kokemuksista vaikeassa ja raastavassa elämäntilanteessa, mutta antaa myös tietoa niistä voimavaroista ja selviytymiskeinoista, joita heillä elämässään on. Ikääntyneet vanhemmat näyttäytyvät aktiivisina ja autonomisina toimijoina, jotka kuitenkin tarvitsevat tukea elämäntilanteeseensa ja perhesukupolvien välisten suhteiden ristiriitojen selvittämiseen. Ikääntyneen ihmisen kokemuksen äärelle pysähtyminen auttaa gerontologisessa sosiaalityössä ymmärtämään väkivallan vaikutuksia ikääntyneen elämässä ja purkamaan perhesuhteiden tuottamia ongelmia.
Aineiston analyysi perustuu Giorgin ja Perttulan kehittämään fenomenologiseen analyysimenetelmään, jota lähestytään hermeneuttisen tulkintakehyksen kautta. Analyysissä tarkastellaan kokemusten merkitysrakenteita ja niiden välisiä suhteita. Analyysin avulla ikääntyneiden vanhempien yksilöllisistä kokemuksista syntyy yhteinen jaettu väkivaltakokemus.
Tutkimuksen tuloksena ikääntyneiden vanhempien kokemus aikuisen lapsen väkivallasta merkityksellistyy suhteessa aikuisuuteen, vanhemmuuteen ja vanhuuteen. Aikuisen lapsen väkivaltainen käyttäytyminen rikkoo moraalista järjestystä. Ikääntyneiden vanhempien kokemuksista nousevat käsitteinä vastuu ja velvollisuus, häpeä ja syyllisyys, henkinen perintö, ruumiillisuus ja oikeudenmukaisuus. Väkivaltakokemuksen ulottuvuudet vaikuttavat vanhempien tulkintoihin omasta tilasta, sosiaalisista suhteista ja luottamuksesta yhteiskunnan palvelujärjestelmää kohtaan.
Tutkimus lisää ymmärrystä ikääntyneiden kokemuksista vaikeassa ja raastavassa elämäntilanteessa, mutta antaa myös tietoa niistä voimavaroista ja selviytymiskeinoista, joita heillä elämässään on. Ikääntyneet vanhemmat näyttäytyvät aktiivisina ja autonomisina toimijoina, jotka kuitenkin tarvitsevat tukea elämäntilanteeseensa ja perhesukupolvien välisten suhteiden ristiriitojen selvittämiseen. Ikääntyneen ihmisen kokemuksen äärelle pysähtyminen auttaa gerontologisessa sosiaalityössä ymmärtämään väkivallan vaikutuksia ikääntyneen elämässä ja purkamaan perhesuhteiden tuottamia ongelmia.