Sisäisen tarkastuksen ja organisaation ylimmän johdon vuorovaikutussuhde suomalaisissa organisaatioissa
Puttonen, Kalle (2017)
Puttonen, Kalle
2017
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705101545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705101545
Tiivistelmä
Organisaatioiden rakenteiden muuttuessa nykyisin yhä monimuotoisemmiksi nousee vuorovaikutuksen toimivuus organisaatioiden sisällä entistä tärkeämmäksi. Vuorovaikutuksesta onkin tullut organisaatioiden menestystekijä viimeisimpien vuosien aikana. Sisäisen tarkastuksen yksiköiden tärkeys ja arvostus organisaatioissa on lisäksi noussut viimeisien vuosien varrella entistä suuremmaksi. Sisäisen tarkastuksen yksiköiden yleistyminen on johtunut väärinkäytöksien lisääntymisestä organisaatioiden toiminnan yhteydessä. Tämän johdosta tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota sisäisen tarkastuksen ja organisaation ylimmän johdon vuorovaikutussuhteeseen tarkastusprosessin eri vaiheissa.
Tutkimuksen aihe on erittäin ajankohtainen suomalaisiin tutkimuksiin liittyvän tutkimusaukon johdosta. Sisäisen tarkastuksen yksiköiden arvostus on noussut ylimmän johdon keskuudessa ja ylin johto pitää sisäisen tarkastuksen yksiköitä apuvälineenä omien tehtävien suorittamisessa. Tutkimuksessa tutkittiin sisäisen tarkastuksen ja ylimmän johdon vuorovaikutussuhdetta kolmessa erilaisessa toimintaympäristössä. Yksityisen sektorin toimijana tutkimuksessa toimi suomalainen pörssiyhtiö ja julkisen sektorin toimijana suuri suomalainen kaupunki. Ostopalvelusuhteessa olevana toimijana tutkimuksessa toimi yksi Suomen suurimmista yliopistoista. Yliopisto ostaa sisäisen tarkastuksen palvelut ulkoiselta palveluntuottajalta, joten palveluntuottaja toimii yliopiston vastaparina tutkimuksessa.
Tutkimuksessa suoritettiin haastatteluita organisaatioiden sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtajille ja sisäisestä tarkastuksesta vastaavalle ylimmän johdon edustajalle. Haastatteluista kolme suoritettiin sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtajille ja kaksi ylimmän johdon edustajille.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että sisäisen tarkastuksen ja organisaation ylimmän johdon vuorovaikutussuhde on kunnossa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Ostopalvelusuhteessa osapuolien vuorovaikutussuhteessa oli parannettavaa esimerkiksi vuorovaikutuksen aktiivisuuden suhteen. Tutkimuksen tuloksien seurauksena voidaan sanoa, että vuorovaikutussuhteen toimivuuden suurimpina tekijöinä toimii luottamus, aika ja ylimmän johdon tuki sisäisen tarkastuksen yksikölle.
Tutkimuksen aihe on erittäin ajankohtainen suomalaisiin tutkimuksiin liittyvän tutkimusaukon johdosta. Sisäisen tarkastuksen yksiköiden arvostus on noussut ylimmän johdon keskuudessa ja ylin johto pitää sisäisen tarkastuksen yksiköitä apuvälineenä omien tehtävien suorittamisessa. Tutkimuksessa tutkittiin sisäisen tarkastuksen ja ylimmän johdon vuorovaikutussuhdetta kolmessa erilaisessa toimintaympäristössä. Yksityisen sektorin toimijana tutkimuksessa toimi suomalainen pörssiyhtiö ja julkisen sektorin toimijana suuri suomalainen kaupunki. Ostopalvelusuhteessa olevana toimijana tutkimuksessa toimi yksi Suomen suurimmista yliopistoista. Yliopisto ostaa sisäisen tarkastuksen palvelut ulkoiselta palveluntuottajalta, joten palveluntuottaja toimii yliopiston vastaparina tutkimuksessa.
Tutkimuksessa suoritettiin haastatteluita organisaatioiden sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtajille ja sisäisestä tarkastuksesta vastaavalle ylimmän johdon edustajalle. Haastatteluista kolme suoritettiin sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtajille ja kaksi ylimmän johdon edustajille.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että sisäisen tarkastuksen ja organisaation ylimmän johdon vuorovaikutussuhde on kunnossa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Ostopalvelusuhteessa osapuolien vuorovaikutussuhteessa oli parannettavaa esimerkiksi vuorovaikutuksen aktiivisuuden suhteen. Tutkimuksen tuloksien seurauksena voidaan sanoa, että vuorovaikutussuhteen toimivuuden suurimpina tekijöinä toimii luottamus, aika ja ylimmän johdon tuki sisäisen tarkastuksen yksikölle.