Cognitive and motor processing in mild spastic cerebral palsy: An event-related potential study
Hakkarainen, Elina (2017)
Hakkarainen, Elina
Tampere University Press University of Groningen
2017
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0448-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0448-5
Kuvaus
Cotutelle -yhteisväitöskirja
Tiivistelmä
CP-oireyhtymän syntyyn johtaa kehittyvissä aivoissa tapahtunut vaurio sikiöaikana, vastasyntyneenä tai varhaislapsuudessa. Liikettä säätelevillä aivoalueilla tapahtunut vaurio aiheuttaa liikuntavamman, johon liittyy usein kognitiivisia häiriöitä. Etenkin tarkkaavuuden, työmuistin ja toiminnan ohjauksen häiriöt ovat tavallisia kliinisiä havaintoja spastisessa CP-vammassa, joka on yleisin alatyyppi kaikista tapauksista. Tässä neljän herätevastetutkimuksen sarjassa tarkasteltiin kognitiivista ja motorista prosessointia lievästi spastisilla CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla. Tarkkaavuutta, työmuistia ja toiminnan ohjausta arvioitiin kahden tietokoneella esitetyn tehtävätyypin aikana. Ensimmäinen, nk. oddball-tehtävä ei edellyttänyt motorista ponnistelua. Toinen, viisuaalisen muistin tehtävä edellytti yksinkertaista motorista reagointia.
Ensimmäisessä (I) tutkimuksessa havaittiin, että tarkkaavuuden perusprosessit (orientaatio ja ärsykkeiden erottelu) eivät poikenneet verrokkihenkilöistä, kun tehtävä ei edellyttänyt motorista reagointia.
Toisessa (II) tutkimuksessa havaittiin, että CP-vammaisilla lapsilla oli hitaammat reaktioajat ja he tekivät enemmän virheitä ikäverrokkeihin nähden. Herätevasteiden analysointi kuitenkin osoitti, että ärsykkeiden kognitiivinen prosessointi P3-komponentin voimakkuuden ja ajoituksen perusteella ei poikennut ikäverrokeista. Myöskään motorinen valmistautuminen CNV-komponentin voimakkuudella mitattuna ja motorinen suunnittelu P2- komponentin voimakkuudella ja ajoituksella mitattuna eivät poikenneet verrokeista. Johtopäätöksenä todettiin, että CP-vammaisten lasten motorinen hitaus liittyy motorisen liikkeen toimeenpanon hitauteen.
Kolmannessa (III) tutkimuksessa havaittiin, että CP-vammaisilla lapsilla virheitä edelsi heikentynyt motorinen valmistautuminen CNV-komponentilla mitattuna. CP-vammaiset lapset havaitsivat kuitenkin tekemänsä virheet, mikä tuli ilmi negatiivisena virhekomponenttina heti virheellisen reaktion jälkeen. He myöskin pystyivät verrokkien tavoin tehokkaasti orientoitumaan tehtävään uudestaan ja parantamaan suoritustaan virheen jälkeen. Johtopäätöksenä todettiin, että virheen jälkeinen prosessointi CP-vammaisilla lapsilla ei poikennut verrokeista.
Neljännessä (IV) tutkimuksessa havaittiin, että heikentynyt ärsykkeen arviointi edelsi virheitä sekä CP-vammaisilla lapsilla että verrokeilla. Lisäksi havaittiin, että toisessa (II) tutkimuksessamme ilmennyt heikentynyt motorinen valmistautuminen ennen virheitä oli nähtävissä jo ennen virhettä edeltävää oikeaa vastausta. Johtopäätöksenä todettiin, että CP-vammaisten lasten heikompi motorinen suoriutuminen liittyy motorisen liikkeen toimeenpanon vaikeuksiin sekä motorisessa valmistautumisessa havaittuihin notkahteluihin.
Ensimmäisessä (I) tutkimuksessa havaittiin, että tarkkaavuuden perusprosessit (orientaatio ja ärsykkeiden erottelu) eivät poikenneet verrokkihenkilöistä, kun tehtävä ei edellyttänyt motorista reagointia.
Toisessa (II) tutkimuksessa havaittiin, että CP-vammaisilla lapsilla oli hitaammat reaktioajat ja he tekivät enemmän virheitä ikäverrokkeihin nähden. Herätevasteiden analysointi kuitenkin osoitti, että ärsykkeiden kognitiivinen prosessointi P3-komponentin voimakkuuden ja ajoituksen perusteella ei poikennut ikäverrokeista. Myöskään motorinen valmistautuminen CNV-komponentin voimakkuudella mitattuna ja motorinen suunnittelu P2- komponentin voimakkuudella ja ajoituksella mitattuna eivät poikenneet verrokeista. Johtopäätöksenä todettiin, että CP-vammaisten lasten motorinen hitaus liittyy motorisen liikkeen toimeenpanon hitauteen.
Kolmannessa (III) tutkimuksessa havaittiin, että CP-vammaisilla lapsilla virheitä edelsi heikentynyt motorinen valmistautuminen CNV-komponentilla mitattuna. CP-vammaiset lapset havaitsivat kuitenkin tekemänsä virheet, mikä tuli ilmi negatiivisena virhekomponenttina heti virheellisen reaktion jälkeen. He myöskin pystyivät verrokkien tavoin tehokkaasti orientoitumaan tehtävään uudestaan ja parantamaan suoritustaan virheen jälkeen. Johtopäätöksenä todettiin, että virheen jälkeinen prosessointi CP-vammaisilla lapsilla ei poikennut verrokeista.
Neljännessä (IV) tutkimuksessa havaittiin, että heikentynyt ärsykkeen arviointi edelsi virheitä sekä CP-vammaisilla lapsilla että verrokeilla. Lisäksi havaittiin, että toisessa (II) tutkimuksessamme ilmennyt heikentynyt motorinen valmistautuminen ennen virheitä oli nähtävissä jo ennen virhettä edeltävää oikeaa vastausta. Johtopäätöksenä todettiin, että CP-vammaisten lasten heikompi motorinen suoriutuminen liittyy motorisen liikkeen toimeenpanon vaikeuksiin sekä motorisessa valmistautumisessa havaittuihin notkahteluihin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4864]