"En voisi enää elää ilman sinua" : tunteet kääntäjien ja teknologisten apuvälineiden vuorovaikutuksessa
Pikkarainen, Jenna (2017)
Pikkarainen, Jenna
2017
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705051519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705051519
Kuvaus
English summary
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen, millaisia tunteita kääntäjien ja heidän käyttämiensä teknologisten apuvälineiden vuorovaikutuksessa syntyy. Tutkimuksen kohteena ovat sekä käytössä syntyvät tunteet että näiden tunteiden suhde Nielsenin (1993) tunnettuihin käytettävyyden osatekijöihin. Tavoitteena on muodostaa kuva siitä, millaisia tunteita teknologisten apuvälineiden käyttö synnyttää ja miten näiden apuvälineiden käytettävyys vaikuttaa käyttäjäkokemuksessa syntyviin tunteisiin. Tutkimus sijoittuu käytettävyyden, käyttäjäkokemuksen ja kääntämisen sosiologian piiriin, sillä tarkastelussa on kääntäjän ja tietokoneen välinen vuorovaikutus.
Käännösala ja kääntäjän ammatti ovat muuttuneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi, ja yksi muutosta vauhdittanut tekijä on teknologisten apuvälineiden nopea kehitys. Uusia teknologisia apuvälineitä, kuten käännösmuistiohjelmia, otetaan yleensä käyttöön tehokkuuden ja tuottavuuden maksimoimiseksi, mutta pelkkä apuvälineiden käyttöönotto ei vielä takaa tavoitteiden toteutumista. Käyttäjäkokemus, tunteet ja muut psyykkiset tekijät ovat keskeisessä osassa siinä, miten hyvin tai huonosti käyttäjät omaksuvat uudet teknologiset apuvälineet käyttöönsä. Tietotekniikan merkityksen kasvaessa myös sen käytön omaksumisen tutkiminen käännösalalla on entistä tärkeämpää.
Tutkielman aineisto koostuu valtioneuvoston kansliassa työskenteleviltä kääntäjiltä kerätyistä 18 kirjeestä. Kääntäjiä pyydettiin rakkauskirje/erokirjemenetelmää hyödyntäen kirjoittamaan sekä rakkaus- että erokirje tai jompikumpi valitsemalleen teknologiselle apuvälineelle. Tavoitteena oli kerätä tietoa vuorovaikutuksessa syntyvistä tunteista ja asenteista sekä selvittää, mitkä teknologiset apuvälineet herättävät kääntäjissä tunteita.
Aineiston laadullisen sisällönanalyysin perusteella vastaajat suhtautuvat teknologisiin apuvälineisiin ja erityisesti käännösmuistiohjelma Trados Studioon valtaosin positiivisesti, sillä suurin osa kirjeistä oli rakkauskirjeitä, jotka oli osoitettu tälle ohjelmalle. Käytettävyyden osatekijöistä eniten niin positiivisten kuin negatiivistenkin tunteiden ilmauksia synnytti teknologisten apuvälineiden tehokkuus tai tehottomuus, mikä voi olla osoitus siitä, että työympäristössä hyvä käyttäjäkokemus syntyy erityisesti tuotteen pragmaattisten eli tehtäväkeskeisten ominaisuuksien ansiosta. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin viime vuosina saadut tulokset kääntäjien ja teknologian välisestä vuorovaikutuksesta: kääntäjät eivät näytä olevan teknologiavastaisia ja käyttävät mielellään tehokkuutta lisääviä apuvälineitä, mutta eivät pidä teknologiasta, jonka käytettävyys on huono.
Käännösala ja kääntäjän ammatti ovat muuttuneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi, ja yksi muutosta vauhdittanut tekijä on teknologisten apuvälineiden nopea kehitys. Uusia teknologisia apuvälineitä, kuten käännösmuistiohjelmia, otetaan yleensä käyttöön tehokkuuden ja tuottavuuden maksimoimiseksi, mutta pelkkä apuvälineiden käyttöönotto ei vielä takaa tavoitteiden toteutumista. Käyttäjäkokemus, tunteet ja muut psyykkiset tekijät ovat keskeisessä osassa siinä, miten hyvin tai huonosti käyttäjät omaksuvat uudet teknologiset apuvälineet käyttöönsä. Tietotekniikan merkityksen kasvaessa myös sen käytön omaksumisen tutkiminen käännösalalla on entistä tärkeämpää.
Tutkielman aineisto koostuu valtioneuvoston kansliassa työskenteleviltä kääntäjiltä kerätyistä 18 kirjeestä. Kääntäjiä pyydettiin rakkauskirje/erokirjemenetelmää hyödyntäen kirjoittamaan sekä rakkaus- että erokirje tai jompikumpi valitsemalleen teknologiselle apuvälineelle. Tavoitteena oli kerätä tietoa vuorovaikutuksessa syntyvistä tunteista ja asenteista sekä selvittää, mitkä teknologiset apuvälineet herättävät kääntäjissä tunteita.
Aineiston laadullisen sisällönanalyysin perusteella vastaajat suhtautuvat teknologisiin apuvälineisiin ja erityisesti käännösmuistiohjelma Trados Studioon valtaosin positiivisesti, sillä suurin osa kirjeistä oli rakkauskirjeitä, jotka oli osoitettu tälle ohjelmalle. Käytettävyyden osatekijöistä eniten niin positiivisten kuin negatiivistenkin tunteiden ilmauksia synnytti teknologisten apuvälineiden tehokkuus tai tehottomuus, mikä voi olla osoitus siitä, että työympäristössä hyvä käyttäjäkokemus syntyy erityisesti tuotteen pragmaattisten eli tehtäväkeskeisten ominaisuuksien ansiosta. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin viime vuosina saadut tulokset kääntäjien ja teknologian välisestä vuorovaikutuksesta: kääntäjät eivät näytä olevan teknologiavastaisia ja käyttävät mielellään tehokkuutta lisääviä apuvälineitä, mutta eivät pidä teknologiasta, jonka käytettävyys on huono.