Kehitysvammaisuuden representaatiot tiedotusvälineissä
Sakko, Johanna (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705021508
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705021508
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kehitysvammaisuutta representoidaan tiedotusvälineissä. Laadullisen aineistoanalyysin menetelmänä on diskurssianalyysi. Se, millä tavoin tiedotusvälineissä kirjoitetaan kehitysvammaisista ihmisistä, vaikuttaa asenteisiin ja ihmisten saamaan kohteluun. Tutkimuskysymykseni on: miten kehitysvammaisuutta representoidaan tiedotusvälineissä? Lisäkysymykseni on: millaisia subjektipositioita kehitysvammaisille ihmisille aineistossa annetaan?
Aineistoni koostuu Helsingin Sanomien teksteistä ja valokuvista. Aineistoon kerätty vuonna 2012. Aineistossa näkyy seitsemän diskurssia, joiden kautta kehitysvammaisuutta representoidaan. Näitä ovat lääketieteen diskurssi, poikkeavuuden diskurssi, menestysdiskurssi, itsenäisyysdiskurssi, holhousdiskurssi, toiseuden diskurssi ja oikeusdiskurssi.
Tutkielmani osoittaa, että kehitysvammainen ihminen representoidaan taistelijana ja sivustaseuraajana. Yhtäältä kehitysvammaisesta ihmisestä rakennetaan tarina, jossa hän taistelee saavuttaakseen tietyn päämäärän. Päämääriä voivat olla työllistyminen, menestys, avoimuus tai inhimillinen kohtelu. Toisaalta kehitysvammainen ihminen representoituu oman elämänsä sivustaseuraajana, jota kuvataan ohi. Hänestä puhutaan, mutta hän ei puhu. Aineiston valokuvien kautta kehitysvammainen ihminen representoituu joko toimijuuden tai hoivan kohteena olon kautta.
Kehitysvammaiselle ihmiselle annetut subjektipositiot ovat: uhri, objekti, subjekti ja toimiva subjekti. Subjektipositioissa näkyy vain pieniä eroavaisuuksia ja ne limittyvät toisiinsa pitkin aineistoa.
Aineistoni koostuu Helsingin Sanomien teksteistä ja valokuvista. Aineistoon kerätty vuonna 2012. Aineistossa näkyy seitsemän diskurssia, joiden kautta kehitysvammaisuutta representoidaan. Näitä ovat lääketieteen diskurssi, poikkeavuuden diskurssi, menestysdiskurssi, itsenäisyysdiskurssi, holhousdiskurssi, toiseuden diskurssi ja oikeusdiskurssi.
Tutkielmani osoittaa, että kehitysvammainen ihminen representoidaan taistelijana ja sivustaseuraajana. Yhtäältä kehitysvammaisesta ihmisestä rakennetaan tarina, jossa hän taistelee saavuttaakseen tietyn päämäärän. Päämääriä voivat olla työllistyminen, menestys, avoimuus tai inhimillinen kohtelu. Toisaalta kehitysvammainen ihminen representoituu oman elämänsä sivustaseuraajana, jota kuvataan ohi. Hänestä puhutaan, mutta hän ei puhu. Aineiston valokuvien kautta kehitysvammainen ihminen representoituu joko toimijuuden tai hoivan kohteena olon kautta.
Kehitysvammaiselle ihmiselle annetut subjektipositiot ovat: uhri, objekti, subjekti ja toimiva subjekti. Subjektipositioissa näkyy vain pieniä eroavaisuuksia ja ne limittyvät toisiinsa pitkin aineistoa.