Irti uupumuksen kierteestä : työuupumuksesta toipuminen ja työkyvyn palautuminen kuntoutuskertomuksissa
Risku, Maria (2017)
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705021506
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705021506
Tiivistelmä
Työuupumus on ajankohtainen uuden työelämän ongelma, joka aiheuttaa lukuisia ongelmia niin yksilöille, yrityksille kuin yhteiskunnalle. Kuitenkin sitä on tutkittu tyypillisesti organisaatioiden näkökulmasta tuloksellisuuden parantamiseksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa työuupumusta analysoitiin toipumisen näkökulmasta. Tutkimusta varten analysoitiin narratiivisen tutkimuksen keinoin 31 työuupumusta hoitavalle kurssille osallistuneen henkilön haastattelua, jotka kuuluvat Ulla Kinnusen vuonna 2001 keräämään aineistoon. Tutkimuskysymykset olivat: millaisia tarinatyyppejä työuupumuksesta ja siitä toipumisesta haastateltavien kuntoutuskertomuksissa esiintyy? Minkälaista minuutta haastateltavat eri tarinatyypeissä kielellisesti rakentavat? Tutkimuksen tavoite oli pohtia kuntoutuksen tukemisen sekä työhön palaamisen mahdollisuuksia kuntoutumisnarratiivien ja niissä rakentuvan minuuden analyysin pohjalta.
Kuntoutumisnarratiivit voidaan jakaa kolmeen tarinatyyppiin. Uupumuksen kanssa vielä kamppailevat työntekijät kertovat tarinaa uupumuksesta loputtomana kierteenä. He eivät pysty jäsentämään kokemuksiaan yhtenäiseksi tarinaksi, vaan kuvaavat tilannetta loputtomaksi kierteeksi, josta eivät pääse ulos. Toipumisen lähdettyä käyntiin kerrotaan tarinaa uupumuksesta selviytymisestä. Siirtymän mahdollistaa muutos kertojan identiteetissä uupuneesta kuntoutuvaksi minäksi. Tarinan ansio kertojalleen on kyky muodostaa yhtenäinen ja ajallisesti jäsentynyt tarina tapahtumista. Kuntoutuminen saatetaan loppuun tarinassa uupumuksesta oppimiskokemuksena, kun kertoja ymmärtää oman roolinsa tarinassa aktiiviseksi toimijaksi, jonka on mahdollista ehkäistä uupumuksen syntymistä. Prosessin kautta uupuminen on mahdollista oppia näkemään positiivisena oppimiskokemuksena.
Kuntoutusta voidaan tukea ottamalla tarinallinen kuntoutus sen tavoitteeksi. Tarinallisen kuntoutuksen myötä uupuminen on mahdollista sijoittaa osaksi henkilön elämäntarinaa. Tulosten pohjalta voidaan lisäksi päätellä, että tarinallisen kuntoutumisen myötä paitsi henkilön tulevaisuudenusko myös halu ja kyky palata työelämään on mahdollista palauttaa. Valmiit tarinamallit voivat auttaa jäsentämään uupumuksen kanssa vielä kamppailevien omaa tarinaa kokemuksistaan. Kerronnallinen lähestymistapa tarvitaan osaksi työuupumusinterventioita tukemaan yksilön tarpeita, kuten identiteetin muutosta.
Kuntoutumisnarratiivit voidaan jakaa kolmeen tarinatyyppiin. Uupumuksen kanssa vielä kamppailevat työntekijät kertovat tarinaa uupumuksesta loputtomana kierteenä. He eivät pysty jäsentämään kokemuksiaan yhtenäiseksi tarinaksi, vaan kuvaavat tilannetta loputtomaksi kierteeksi, josta eivät pääse ulos. Toipumisen lähdettyä käyntiin kerrotaan tarinaa uupumuksesta selviytymisestä. Siirtymän mahdollistaa muutos kertojan identiteetissä uupuneesta kuntoutuvaksi minäksi. Tarinan ansio kertojalleen on kyky muodostaa yhtenäinen ja ajallisesti jäsentynyt tarina tapahtumista. Kuntoutuminen saatetaan loppuun tarinassa uupumuksesta oppimiskokemuksena, kun kertoja ymmärtää oman roolinsa tarinassa aktiiviseksi toimijaksi, jonka on mahdollista ehkäistä uupumuksen syntymistä. Prosessin kautta uupuminen on mahdollista oppia näkemään positiivisena oppimiskokemuksena.
Kuntoutusta voidaan tukea ottamalla tarinallinen kuntoutus sen tavoitteeksi. Tarinallisen kuntoutuksen myötä uupuminen on mahdollista sijoittaa osaksi henkilön elämäntarinaa. Tulosten pohjalta voidaan lisäksi päätellä, että tarinallisen kuntoutumisen myötä paitsi henkilön tulevaisuudenusko myös halu ja kyky palata työelämään on mahdollista palauttaa. Valmiit tarinamallit voivat auttaa jäsentämään uupumuksen kanssa vielä kamppailevien omaa tarinaa kokemuksistaan. Kerronnallinen lähestymistapa tarvitaan osaksi työuupumusinterventioita tukemaan yksilön tarpeita, kuten identiteetin muutosta.