Koulukiusattujen kokemuksia kiusaamisen seurauksista ja selviytymisen poluista

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin koulukiusaamisen seurauksia ja selviytymistä tukevia tekijöitä koulukiusattujen parissa. Tutkimuksen kohteena olivat kouluympäristössä kiusaamista kokeneet henkilöt, jotka olivat jo aikuisia. Tarkoituksena oli tarkastella, miten he pärjäsivät elämässä koulun ja koulukiusaamisen jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin kiusaamisen seurausten vaikutuksia ja sosiaalisten suhteiden merkityksiä selviytymisen tukena.

Tutkimuksessa oli laadullinen ja määrällinen aineisto, joista laadullinen oli primaarinen. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kirjoituspyynnön avulla kerättiin laadullinen aineisto. Vastauksia kirjoituspyyntöön saapui 11 kappaletta. Toisessa vaiheessa Koulun hyvinvointiprofiili -kyselyaineiston (Konu 2016) avulla tarkasteltiin sosiaalisten suhteiden yhteyksiä koulukiusaamiseen. Analyysimenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia. Kolmannessa vaiheessa kirjoitelma-aineistoa täydennettiin uudella kirjoituspyynnöllä siten, että ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneita kirjoittajia pyydettiin keskittymään määrällisen aineiston osoittamiin keskeisiin teemoihin. Laadullinen aineisto analysoitiin narratiivisella analyysilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin Urie Bronfenbrennerin ekologista systeemiteoriaa, jonka mukaan ihminen kehittyy vuorovaikutuksellisessa suhteessa ympäristöönsä.

Tutkimuksen mukaan koulukiusaamisen seuraukset ilmenevät sekä välittömästi kouluympäristössä että myöhemmin elämässä. Välittömiä seurauksia olivat erilaiset kokemukset kaltoinkohtelusta, erilaisuudesta, syrjään jäämisestä ja yksinäisyydestä. Kouluaikojen jälkeen ilmeneviä välillisiä kokemuksia olivat esimerkiksi huono itsetunto, psykiatriset sairaudet ja luottamusongelmat. Seuraukset vaikuttivat siihen, kuinka kiusaamista kokenut osallistui sosiaaliseen kanssakäymiseen ja koki olevansa osa sosiaalista todellisuutta.

Hyvät sosiaaliset suhteet tukevat kiusaamisesta selviytymistä. Luottamuksellisen ja hyvän sosiaalisen suhteen rakentaminen mahdollistaa kiinnittymisen sosiaaliseen yhteisöön. Selviytymisen nähtiin edellyttävän hyviä sosiaalisia suhteita, hyväksytyksi tulemista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kouluaikaisia hyviä sosiaalisia suhteita olivat kiusatun suhde vanhempiin, opettajiin, oppilashuoltoon ja vertaisiin. Koulun jälkeen hyviä suhteita olivat suhde puolisoon, vertaisiin ja sosiaalisten yhteisöjen jäseniin. Osallistuminen sosiaalisiin yhteisöihin lisäsi yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta.

Kirjoituspyyntövastaukset ryhmiteltiin narratiivisen analyysin mukaan tyyppikertomuksiin, joiden perusteella selviytymistä tukevia tekijöitä kyettiin hahmottamaan. Tyyppikertomuksia oli kolme: voittajien, taistelijoiden ja maahanlyötyjen narratiivit. Selviytymistä tukivat kouluaikaiset sosiaaliset suhteet ja hyväksytyksi tuleminen. Parhaiten selvisivät ne koulukiusatut, joilla oli kouluaikanaan hyvä ja turvallinen suhde vanhempiin. Selviytymistä tuki merkittävästi myös koulukiusaamisen aikainen hyvä suhde vertaisiin.

Tutkimuksen tulokset myötäilevät aiempia tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan koulukiusatut saattavat kärsivät mielenterveydellisistä ongelmista, luottamusongelmista ja sosiaalisten taitojen heikkoudesta myöhemmin elämässään. Koulukiusaamisen aiheuttamat ongelmat heikensivät kykyjä ja mahdollisuuksia osallistua sosiaaliseen elämään. Koulukiusaamisen pitkäaikaisseurauksia ei ole tutkittu paljoa, minkä vuoksi tutkimukseni toi tieteelliseen keskusteluun tärkeää ja ajankohtaista panosta. Koulukiusattujen sosiaalisiin suhteisiin tulisi panostaa, jotta kiusaamisen pitkäaikaisseurausten ongelmallisuuteen pystyttäisiin vaikuttamaan.