Voice Characteristics in Speaking a Foreign Language - A study of voice in Finnish and Englis as L1 and L2
Järvinen, Kati (2017)
Järvinen, Kati
Tampere University Press
2017
Puhetekniikka ja vokologia - Speech Technique and Vocology
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0424-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0424-9
Tiivistelmä
Kansainvälistyvässä maailmassa ja monikulttuurisissa yhteiskunnissa on vieraiden kielten osaamisella merkittävä tehtävä ihmisten välisessä kommunikoinnissa. Kuitenkaan sitä, miten vieraalla kielellä puhuminen muuttaa puhujan ääntä ja tapaa käyttää ääntä, ei ole juurikaan aiemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten äänen eri parametrit muuttuvat puhuttaessa vierasta kieltä verrattuna äidinkielellä puhumiseen. Tutkimus koostuu äänen akustisista ja kuulohavaintoon perustuvista analyyseistä sekä koehenkilöiden subjektiivisista näkemyksistä kielen vaihtamisen vaikutuksesta ääneen ja äänenkäyttöön sekä äänen väsymiseen. Subjektiiviset havainnot on kerätty kyselylomakkeella.
Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista ensimmäinen keskittyi perustaajuuden muutoksiin. Toisessa osatutkimuksessa on tutkittu äänen väsymistä ja kuormitusta äidinkielen ja vieraan kielen välillä subjektiivisten itsearviointien sekä keskiarvospektrin ja kuormituksen arvioinnissa käytettävien annosmittausten avulla. Kolmannessa osatutkimuksessa on tutkittu äänen laadun muutoksia äidinkielen ja vieraan kielen välillä sekä akustisesti käänteissuodattamalla että kuulohavaintoon perustuen.
Koehenkilöinä tutkimuksessa oli kaikkiaan 20 suomea sekä 23 englantia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heidän käyttämänsä vieraat kielet olivat englanti ja suomi. Osatutkimuksessa I koehenkilöinä oli 16 suomea ja 14 englantia äidinkielenään puhuvaa ja osatutkimuksessa II 20 suomea ja 23 englantia puhuvaa, yhteensä 23 henkilöä. Osatutkimuksen I tulosten julkaisemisen jälkeen tutkimukseen saatiin vielä kolmetoista koehenkilöä lisää. Osatutkimukseen III valittiin osatutkimuksen II perusteella 24 koehenkilöä. Koehenkilöistä 12 vastasi kyselylomakkeessa, että eivät kokeneet äänensä väsyvän nopeammin puhuessaan vierasta kieltä ja 12 vastasi äänensä väsyvän nopeammin puhuessaan vieraalla kielellä kuin äidinkielellä.
Koehenkilöiden ääninäytteet äänitettiin äänieristetyssä äänitysstudiossa Tampereen yliopistossa. Koehenkilöt lukivat kaksi tekstiä, ensin äidinkielellään ja sen jälkeen vieraalla kielellä. Lisäksi heille annettiin spontaanipuheen äänitystä varten sarjakuva, jonka sisällön he selittivät ensin äidinkielellään ja sen jälkeen vieraalla kielellä. Näytteet kalibroitiin voimakkuuden analysointia varten.
Tutkimuksen tulosten perusteella puhujien ääni ja äänenkäyttö muuttuvat puhuttaessa vierasta kieltä verrattuna äidinkielellä puhumiseen. Perustaajuus nousi etenkin suomalaisilla koehenkilöillä, kun he puhuivat englantia verrattuna suomen puhumiseen (Osatutkimus I). Myös englantilaisilla koehenkilöillä oli nähtävissä muutoksia perustaajuudessa, mutta ne eivät olleet yhtä selkeitä kuin suomalaisilla. Lähes 80 % koehenkilöistä koki, että vieraalla kielellä puhuminen muuttaa ääntä, akustisesti mitattu perustaajuuden nousu ei kuitenkaan välttämättä ollut yhteydessä subjektiiviseen käsitykseen sävelkorkeuden muutoksessa. Suurin osa (70 %) koehenkilöistä koki, että ääni väsyy nopeammin vierasta kieltä puhuttaessa. Äänen annosmittaukset (Osatutkimus II) eivät kuitenkaan osoittaneet yksiselitteisesti, että vieraalla kielellä puhuminen olisi kuormittavampaa. Tämä johtuu siitä, että mittaukset käyttävät perustanaan perustaajuutta, voimakkuutta ja soinnillisen äännön määrää kokonaispuheessa. Vierasta kieltä puhuttaessa soinnillisuuden määrä laskee verrattuna äidinkieliseen puhumiseen, joten annosmittaukset eivät sovellu sellaisenaan kovin hyvin äänen kuormituksen analysointiin kahden kielen välillä. Normalisoituina, so. annos laskettuna sekunnissa, ne kuitenkin osoittivat, että oli löydettävissä trendi, jonka perusteella voidaan sanoa äänen kuormittumisen lisääntyvän vieraalla kielellä puhuttaessa. Myös akustiset spektriin liittyvät analyysit osoittivat samankaltaisen trendin. Äänen laadun tutkimuksessa (Osatutkimus III) havaittiin eroja äänen laadun kuulonvaraisissa arvioissa koehenkilöryhmien välillä. Henkilöillä, jotka kokivat äänensä väsyvän nopeammin vieraalla kielellä kuin äidinkielellä, äänen laatu arvioitiin vähemmän hyväksi, puristeisemmin tuotetuksi ja sävelkorkeudeltaan korkeammaksi kuin niillä henkilöillä, jotka eivät raportoineet äänen väsymisen lisääntymisestä vieraassa kielessä. Käänteissuodatuksella saadut äänen laadulliset muutokset osoittivat, että vierasta kieltä puhuttiin puristeisemmin kuin äidinkieltä, mikä voi aiheuttaa äänen kuormittumista.
Äänen laatu on syytä ottaa huomioon tutkittaessa äänen väsymistä ja kuormitusta. Lisäksi henkilöt, jotka joutuvat käyttämään runsaasti vierasta kieltä, hyötyisivät puhetekniikan opetuksesta myös vieraalla kielellä, koska optimaalinenkaan äänenkäyttö äidinkielessä ei välttämättä siirry vieraaseen kieleen.
Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista ensimmäinen keskittyi perustaajuuden muutoksiin. Toisessa osatutkimuksessa on tutkittu äänen väsymistä ja kuormitusta äidinkielen ja vieraan kielen välillä subjektiivisten itsearviointien sekä keskiarvospektrin ja kuormituksen arvioinnissa käytettävien annosmittausten avulla. Kolmannessa osatutkimuksessa on tutkittu äänen laadun muutoksia äidinkielen ja vieraan kielen välillä sekä akustisesti käänteissuodattamalla että kuulohavaintoon perustuen.
Koehenkilöinä tutkimuksessa oli kaikkiaan 20 suomea sekä 23 englantia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heidän käyttämänsä vieraat kielet olivat englanti ja suomi. Osatutkimuksessa I koehenkilöinä oli 16 suomea ja 14 englantia äidinkielenään puhuvaa ja osatutkimuksessa II 20 suomea ja 23 englantia puhuvaa, yhteensä 23 henkilöä. Osatutkimuksen I tulosten julkaisemisen jälkeen tutkimukseen saatiin vielä kolmetoista koehenkilöä lisää. Osatutkimukseen III valittiin osatutkimuksen II perusteella 24 koehenkilöä. Koehenkilöistä 12 vastasi kyselylomakkeessa, että eivät kokeneet äänensä väsyvän nopeammin puhuessaan vierasta kieltä ja 12 vastasi äänensä väsyvän nopeammin puhuessaan vieraalla kielellä kuin äidinkielellä.
Koehenkilöiden ääninäytteet äänitettiin äänieristetyssä äänitysstudiossa Tampereen yliopistossa. Koehenkilöt lukivat kaksi tekstiä, ensin äidinkielellään ja sen jälkeen vieraalla kielellä. Lisäksi heille annettiin spontaanipuheen äänitystä varten sarjakuva, jonka sisällön he selittivät ensin äidinkielellään ja sen jälkeen vieraalla kielellä. Näytteet kalibroitiin voimakkuuden analysointia varten.
Tutkimuksen tulosten perusteella puhujien ääni ja äänenkäyttö muuttuvat puhuttaessa vierasta kieltä verrattuna äidinkielellä puhumiseen. Perustaajuus nousi etenkin suomalaisilla koehenkilöillä, kun he puhuivat englantia verrattuna suomen puhumiseen (Osatutkimus I). Myös englantilaisilla koehenkilöillä oli nähtävissä muutoksia perustaajuudessa, mutta ne eivät olleet yhtä selkeitä kuin suomalaisilla. Lähes 80 % koehenkilöistä koki, että vieraalla kielellä puhuminen muuttaa ääntä, akustisesti mitattu perustaajuuden nousu ei kuitenkaan välttämättä ollut yhteydessä subjektiiviseen käsitykseen sävelkorkeuden muutoksessa. Suurin osa (70 %) koehenkilöistä koki, että ääni väsyy nopeammin vierasta kieltä puhuttaessa. Äänen annosmittaukset (Osatutkimus II) eivät kuitenkaan osoittaneet yksiselitteisesti, että vieraalla kielellä puhuminen olisi kuormittavampaa. Tämä johtuu siitä, että mittaukset käyttävät perustanaan perustaajuutta, voimakkuutta ja soinnillisen äännön määrää kokonaispuheessa. Vierasta kieltä puhuttaessa soinnillisuuden määrä laskee verrattuna äidinkieliseen puhumiseen, joten annosmittaukset eivät sovellu sellaisenaan kovin hyvin äänen kuormituksen analysointiin kahden kielen välillä. Normalisoituina, so. annos laskettuna sekunnissa, ne kuitenkin osoittivat, että oli löydettävissä trendi, jonka perusteella voidaan sanoa äänen kuormittumisen lisääntyvän vieraalla kielellä puhuttaessa. Myös akustiset spektriin liittyvät analyysit osoittivat samankaltaisen trendin. Äänen laadun tutkimuksessa (Osatutkimus III) havaittiin eroja äänen laadun kuulonvaraisissa arvioissa koehenkilöryhmien välillä. Henkilöillä, jotka kokivat äänensä väsyvän nopeammin vieraalla kielellä kuin äidinkielellä, äänen laatu arvioitiin vähemmän hyväksi, puristeisemmin tuotetuksi ja sävelkorkeudeltaan korkeammaksi kuin niillä henkilöillä, jotka eivät raportoineet äänen väsymisen lisääntymisestä vieraassa kielessä. Käänteissuodatuksella saadut äänen laadulliset muutokset osoittivat, että vierasta kieltä puhuttiin puristeisemmin kuin äidinkieltä, mikä voi aiheuttaa äänen kuormittumista.
Äänen laatu on syytä ottaa huomioon tutkittaessa äänen väsymistä ja kuormitusta. Lisäksi henkilöt, jotka joutuvat käyttämään runsaasti vierasta kieltä, hyötyisivät puhetekniikan opetuksesta myös vieraalla kielellä, koska optimaalinenkaan äänenkäyttö äidinkielessä ei välttämättä siirry vieraaseen kieleen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4865]