Kirjanpidon ja verotuksen mukaisten poistojen yhteensovittamisen ongelmakohtia
Haapaniemi, Mikko (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704271487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704271487
Tiivistelmä
Yritysten tilikauden tulos on harvoin sama, jos se lasketaan sekä KPL:n että EVL:n normiston mukaan. Yksi merkittävä syy tähän on KPL:n ja EVL:n erilainen poistojen sääntely. Erilaiset poistojen laskentanormit antavat tilinpäätöksen laatijoille joissain asioissa lisää liikkumavaraa, mutta siitä voi aiheutua myös lisää haasteita.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hyödykkeiden poistolaskenta eroaa KPL:n ja EVL:n mukaan. Lähestyminen tähän on oikeusdogmaattinen, joten lakeja, niiden esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä käytetään lähdeaineistona. Edellä mainitun lisäksi tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten KPL:n ja EVL:n poistojen erot käytännössä vaikuttavat. Empiirinen ulottuvuus tutkimukseen saatiin haastattelemalla KHT-tilintarkastaja Teemu Suoniemeä. Tutkimuksessa lisäksi tarkastellaan, miten yritysjärjestelyt voidaan toteuttaa verotuksen ja kirjanpidon kannalta.
Tutkimuksessa havaittiin hankintamenon käsitteen olevan samankaltainen KPL:ssä ja EVL:ssä. Verotuksessa ei ole yleistä kirjanpitosidonnaisuutta, vaikka joitakin yhteyksiä niiden välillä luonnollisesti löytyikin. Käytännön yrityselämässä ei ole harvinaista, että KPL:n ja EVL:n poistojen erojen laskennassa esiintyy ongelmia. Usein ongelmat eivät ole juridisia vaan liiketaloudellisia. Ongelmat saadaan selvitettyä, mutta selvittelyyn kuluu aikaa ja rahaa, mikä omalta osaltaan rasittaa kirjanpitovelvollisen kannattavuutta. Verotuksellisilla seikoilla on huomattavaa merkitystä, kun yrityskauppoja ja -järjestelyjä toteutetaan. Jotta yritysjärjestely olisi veroneutraali, omaisuus tulee siirtää verotuksessa poistamattomasta hankintamenosta. Kirjanpidossa yritysjärjestelyssä voidaan valita käytettävän joko arvojatkuvuutta tai käypää arvoa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hyödykkeiden poistolaskenta eroaa KPL:n ja EVL:n mukaan. Lähestyminen tähän on oikeusdogmaattinen, joten lakeja, niiden esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä käytetään lähdeaineistona. Edellä mainitun lisäksi tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten KPL:n ja EVL:n poistojen erot käytännössä vaikuttavat. Empiirinen ulottuvuus tutkimukseen saatiin haastattelemalla KHT-tilintarkastaja Teemu Suoniemeä. Tutkimuksessa lisäksi tarkastellaan, miten yritysjärjestelyt voidaan toteuttaa verotuksen ja kirjanpidon kannalta.
Tutkimuksessa havaittiin hankintamenon käsitteen olevan samankaltainen KPL:ssä ja EVL:ssä. Verotuksessa ei ole yleistä kirjanpitosidonnaisuutta, vaikka joitakin yhteyksiä niiden välillä luonnollisesti löytyikin. Käytännön yrityselämässä ei ole harvinaista, että KPL:n ja EVL:n poistojen erojen laskennassa esiintyy ongelmia. Usein ongelmat eivät ole juridisia vaan liiketaloudellisia. Ongelmat saadaan selvitettyä, mutta selvittelyyn kuluu aikaa ja rahaa, mikä omalta osaltaan rasittaa kirjanpitovelvollisen kannattavuutta. Verotuksellisilla seikoilla on huomattavaa merkitystä, kun yrityskauppoja ja -järjestelyjä toteutetaan. Jotta yritysjärjestely olisi veroneutraali, omaisuus tulee siirtää verotuksessa poistamattomasta hankintamenosta. Kirjanpidossa yritysjärjestelyssä voidaan valita käytettävän joko arvojatkuvuutta tai käypää arvoa.