Mukulat ojennukseen! Suomi - venäjä perunalajikeopassanaston laatimiseen liittyviä kysymyksiä
Yrjänä, Leena (2017)
2017
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704241472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704241472
Kuvaus
Venäjänkielinen lyhennelmä: СОСТАВЛЕНИЕ СЛОВАРЯ ПО КАРТОФЕЛЕВОДСТВУ
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on laadittu suomen- ja venäjänkielinen perunalajikeopassanasto kääntäjien tarpeisiin. Termit on poimittu suomenkielisistä perunalajikeoppaista sillä perusteella, miten usein ne esiintyvät ja miten oleellisia ne ovat perunanviljelyn ja lajiketuntemuksen kannalta. Tutkimuskysymyksenä on ollut, kuinka suuri osa venäjänkielisistä vastineista on luontaisia ja kuinka iso osa keinotekoisia. Samalla on pohdittu, millä tavalla sanasto tai sanakirja muodostetaan, millaisia sanakirjoja on olemassa, miten termivastineita etsitään ja miten termimääritelmiä kuuluisi laatia.
Sanaston pääasiallisena aineistona ovat olleet sekä suomen- että venäjänkieliset perunanviljely- ja lajikeoppaat niin sähköisessä kuin paperisessa muodossa. Tutkielmassa on myös konsultoitu alan asiantuntijoita eli perunan myyjiä ja itse perunanviljelijöitä.
Tärkeimpänä teorialähteenä tutkimuksessa on käytetty Igor Kudaševin väitöskirjaa "Proektirovanie perevodtšeskyh slovarej spetsial´noj leksiki", joka on toiminut ohjeena sanastoa muodostaessa. Muita sanaston laatimiseen liittyviä lähteitä ovat olleet esimerkiksi Sue Atkinsin and Michael Rundellin Oxford Guide to Practical Lexicography ja Henning Bergenholzin ja Sven Tarpin Manual of Specialised Lexicography: The Preparation of Specialised Dictionaries. Vastineenhaussa on käytetty hyväksi erityisesti Inkeri Vehmas-Lehdon artikkelia Termit kääntäjän näkökulmasta. Termien lajittelussa apuna on ollut Heidi Suonuutin Sanastotyön opas.
Termejä oli kaiken kaikkiaan noin 99 kappaletta. Sanasto on rakennettu siten, että termit esiintyvät teemoittain eri ryhmissä (esimerkiksi perunan morfologinen rakenne, istutusominaisuudet, perunataudit). Tutkielmassa kävi ilmi, että valtaosa vastineista (n. 75 kappaletta) oli luontaisia vastineita. Kokonaisia vastineita olivat erityisesti eri perunataudit ja perunan osat. Osittaisia vastineita oli n. 12 kappaletta, ja niitä esiintyi erityisesti luokiteltaessa perunoita tuleentumisajankohdan mukaan. Osittaisia vastineita olivat myös esimerkiksi eri siemen- ja mukulakoot. Vain harvassa tapauksessa (7 kappaletta) vastine puuttui kokonaan, ja sellainen oli itse luotava. Nämä termit liittyivät mukulan ominaisuuksiin ja mallon käyttäytymiseen.
Sanaston pääasiallisena aineistona ovat olleet sekä suomen- että venäjänkieliset perunanviljely- ja lajikeoppaat niin sähköisessä kuin paperisessa muodossa. Tutkielmassa on myös konsultoitu alan asiantuntijoita eli perunan myyjiä ja itse perunanviljelijöitä.
Tärkeimpänä teorialähteenä tutkimuksessa on käytetty Igor Kudaševin väitöskirjaa "Proektirovanie perevodtšeskyh slovarej spetsial´noj leksiki", joka on toiminut ohjeena sanastoa muodostaessa. Muita sanaston laatimiseen liittyviä lähteitä ovat olleet esimerkiksi Sue Atkinsin and Michael Rundellin Oxford Guide to Practical Lexicography ja Henning Bergenholzin ja Sven Tarpin Manual of Specialised Lexicography: The Preparation of Specialised Dictionaries. Vastineenhaussa on käytetty hyväksi erityisesti Inkeri Vehmas-Lehdon artikkelia Termit kääntäjän näkökulmasta. Termien lajittelussa apuna on ollut Heidi Suonuutin Sanastotyön opas.
Termejä oli kaiken kaikkiaan noin 99 kappaletta. Sanasto on rakennettu siten, että termit esiintyvät teemoittain eri ryhmissä (esimerkiksi perunan morfologinen rakenne, istutusominaisuudet, perunataudit). Tutkielmassa kävi ilmi, että valtaosa vastineista (n. 75 kappaletta) oli luontaisia vastineita. Kokonaisia vastineita olivat erityisesti eri perunataudit ja perunan osat. Osittaisia vastineita oli n. 12 kappaletta, ja niitä esiintyi erityisesti luokiteltaessa perunoita tuleentumisajankohdan mukaan. Osittaisia vastineita olivat myös esimerkiksi eri siemen- ja mukulakoot. Vain harvassa tapauksessa (7 kappaletta) vastine puuttui kokonaan, ja sellainen oli itse luotava. Nämä termit liittyivät mukulan ominaisuuksiin ja mallon käyttäytymiseen.