L'utilisation de la langue cible et les méthodes de l'immersion linguistique dans les cours de FLE en Finlande

Abstract

Ranskan opetuksessa on äärimmäisen tärkeää, että oppijat tottuvat kuulemaan kieltä ja siksi kohdekieltä olisi hyvä käyttää mahdollisimman paljon opetuksessa. Mitä enemmän kieltä käytetään tunnilla, sitä helpommaksi sen ymmärtäminen muuttuu. Tämä pro gradu -tutkielma pyrkii selvittämään, miten ranskan opettajat käyttävät kohdekieltä opetuksessa ja millä perusteilla. Lisäksi tutkielmaa varten selvitin, voiko menestyksekkään kielikylpymetodin periaatteita soveltaa myös tavallisessa kieltenopetuksessa. Teoriataustana sovelsin kielikylpyteorioita sekä aikaisempia tutkimuksia kohdekielen käytöstä eri kielten opetuksessa.

Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on tapaustutkimus, jonka tein opetusharjoittelun aikana. Opetin A-ranskan ryhmää pelkästään kohdekielellä ja keräsin havaintojani päiväkirjaan sekä teetin oppilaille alku- ja loppukyselyn, jossa selvitin heidän mielipiteitään kielikylvyn integroinnista normaaliin opetukseen. Selvitin, oliko opetuksen seuraaminen oppilaiden mielestä helppoa ja vaikuttiko kohdekielen käyttö heidän oppimiseensa, motivaatioonsa tai ilmaisurohkeuteensa. Tutkimuksen toisessa osassa vertailin omia kokemuksiani opettajana muiden ranskanopettajien kokemuksiin nettikyselyn avulla. Selvitin, miten paljon opettajat käyttävät kohdekieltä opetuksessa, millaisissa tilanteissa ja miksi. Lisäksi halusin tietää, vaikuttaako opettajien työkokemus tai oma kielitaito jollain tavoin kohdekielen käyttöön ja miten opettajat ovat huomanneet oppilaidensa suhtautuvan ranskan käyttöön.

Tutkimus osoitti, että suurin osa opettajista pyrkii käyttämään kohdekieltä aina kuin mahdollista. Useimmat arvioivat puhuvansa tunneilla ranskaa 50-70% ajasta, ja erityisesti yksinkertaiset ohjeet ja yleinen keskustelu hoidettiin useimmiten ranskaksi. Äidinkielen käyttö nähtiin kuitenkin perusteltuna joissain tilanteissa, esimerkiksi kieliopin opetuksessa sekä silloin, jos oppijat eivät kykene ymmärtämään asiaa muutoin. Myös omat oppilaani olivat sitä mieltä, että suomea olisi hyvä käyttää apuna tarvittaessa. Heidän suhtautumisensa ranskan käyttöön opetuksessa muuttui kielikylpymäisten tuntien myötä hieman neutraalimmaksi, eivätkä he kokeneet suurempia ymmärtämisvaikeuksia tunneilla. Tutkimus osoitti, että ranskan kielen mahdollisimman runsas käyttö opetuksessa on tärkeää, mutta se ei yksistään vielä takaa hyviä oppimistuloksia.