Hyvän kotoutumisen perusteet : Retorinen diskurssianalyysi Valtion kotouttamisohjelmasta vuosille 2016-2019
Bracone, Netta (2017)
2017
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704101421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704101421
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän, millaista kotoutumista tavoitellaan poliittis-hallinnollisella tasolla. Kohdistan tutkimukseni Valtioneuvoston laatimaan Valtion kotouttamisohjelmaan vuosille 2016-2019. Tutkimukseni taustaoletus on, että kuten muutakin valtionohjausta, kotouttamispolitiikkaa ohjaa talouden ehdoilla toimiva uusliberalistinen ajattelumalli, joka on osa tutkimukseni taustateoriaa ja ideologista perustaa.
Käytän analyysimenetelmänä retorista diskurssianalyysia, jossa on huomioitava todellisuuden tulkinnallinen sosiaalisesti rakentuva luonne. Analyysini jakautuu kahteen osioon: Ensimmäisessä olen poiminut kotouttamisohjelmassa käytetyt retoriset keinot. Toisessa olen hahmotellut kolme diskurssia, joista kaksi kuvaa onnistunutta ja kolmas epäonnistunutta kotoutumista: talousdiskurssin, hyötydiskurssin ja riskidiskurssin. Diskurssit ovat toistensa kanssa rinnakkaisia, limittäisiä ja osittain vastakkaisia.
Tulosteni perusteella olennaista kotoutumisen onnistumisessa on se, mitä hyötyä kotoutumisesta on kummallekin osapuolelle. Onnistuneimpia kotoutujia ovat henkilöt, jotka tuottavat eniten ja käyttävät vähiten yhteiskunnan resursseja. Yksilön ensisijainen vastuu omasta kotoutumisestaan on hyvin vahva, ja yhteiskunnan tarjoamat edut ovat tukena kotoutumisprosessissa. Tärkein peruste kotouttamispoliittisille linjauksille on taloustilanne ja sen parantaminen. Epäonnistunut kotoutuminen aiheuttaa yhteiskunnalle monenlaisia riskejä. Myös maahanmuutto itsessään nähtiin riskinä, ja sitä pyritään hallitsemaan kotouttamisella.
Diskurssit ilmentävät aikamme arvoja ja tavoitteita sekä muokkaavat toistuessaan aikanaan myös yhteiskunnallisia rakenteita. Onnistuneen ja epäonnistuneen kotoutumisen diskursseissa individualistiset arvot edustivat markkinafundamentalismin ydintä, ja näen niiden olevan ristiriidassa monien sosiaalityötäkin ohjaavien arvojen kanssa.
ABSTRACT
The basis of integration. A rhetorical discourse analysis of the Finnish program of integration for years 2016-1019
The objective of this Master's thesis is to clarify how integration is seen in the political and administrative levels. Finnish program of integration for years 2016-2019 written by the Finnish Government is used as data of this research. As background for the study I presume that like all the rest of the public management, integration policy is also influenced by neo-liberal doctrine. The neo-liberal ideology and its current role in the Finnish public management is a part of my background theory and an ideological base for the study.
The theoretical and methodological framework of this study is in the tradition of social constructionism. The analytical method used is rhetorical discourse analysis. The data-analysis is divided in two parts: in the first one I present the rhetorical methods used in the data and in the second one I present three different discourses. Two of them picture successful integration is and the third one describes features of failed integration. I have named the discourses beneficial discourse, economic discourse and risk discourse. I see them as parallel and involved with each other and somewhat contrary.
According to the results of the data-analysis, the main question regarding the success of the integration is the question of gain. People who produce the most and cost least to the society are considered as the most successful immigrants. The primary responsibility of an individual is very strong, and the support offered by the society is secondary. The main factor in the definitions of policy is the economic situation or the aim to improve it. Failed integration causes many risks to the society. Also immigration itself was seen as a risk and needs to be controlled with integration policy.
Discourses repeat and change social phenomena and influence changes in culture and in practices, so it is important how integration is seen in administrative and political documents. The discourses that were formed in this study represent the core of neo-liberal values and I see them as somewhat controversial to humane values that control even social work.
Käytän analyysimenetelmänä retorista diskurssianalyysia, jossa on huomioitava todellisuuden tulkinnallinen sosiaalisesti rakentuva luonne. Analyysini jakautuu kahteen osioon: Ensimmäisessä olen poiminut kotouttamisohjelmassa käytetyt retoriset keinot. Toisessa olen hahmotellut kolme diskurssia, joista kaksi kuvaa onnistunutta ja kolmas epäonnistunutta kotoutumista: talousdiskurssin, hyötydiskurssin ja riskidiskurssin. Diskurssit ovat toistensa kanssa rinnakkaisia, limittäisiä ja osittain vastakkaisia.
Tulosteni perusteella olennaista kotoutumisen onnistumisessa on se, mitä hyötyä kotoutumisesta on kummallekin osapuolelle. Onnistuneimpia kotoutujia ovat henkilöt, jotka tuottavat eniten ja käyttävät vähiten yhteiskunnan resursseja. Yksilön ensisijainen vastuu omasta kotoutumisestaan on hyvin vahva, ja yhteiskunnan tarjoamat edut ovat tukena kotoutumisprosessissa. Tärkein peruste kotouttamispoliittisille linjauksille on taloustilanne ja sen parantaminen. Epäonnistunut kotoutuminen aiheuttaa yhteiskunnalle monenlaisia riskejä. Myös maahanmuutto itsessään nähtiin riskinä, ja sitä pyritään hallitsemaan kotouttamisella.
Diskurssit ilmentävät aikamme arvoja ja tavoitteita sekä muokkaavat toistuessaan aikanaan myös yhteiskunnallisia rakenteita. Onnistuneen ja epäonnistuneen kotoutumisen diskursseissa individualistiset arvot edustivat markkinafundamentalismin ydintä, ja näen niiden olevan ristiriidassa monien sosiaalityötäkin ohjaavien arvojen kanssa.
ABSTRACT
The basis of integration. A rhetorical discourse analysis of the Finnish program of integration for years 2016-1019
The objective of this Master's thesis is to clarify how integration is seen in the political and administrative levels. Finnish program of integration for years 2016-2019 written by the Finnish Government is used as data of this research. As background for the study I presume that like all the rest of the public management, integration policy is also influenced by neo-liberal doctrine. The neo-liberal ideology and its current role in the Finnish public management is a part of my background theory and an ideological base for the study.
The theoretical and methodological framework of this study is in the tradition of social constructionism. The analytical method used is rhetorical discourse analysis. The data-analysis is divided in two parts: in the first one I present the rhetorical methods used in the data and in the second one I present three different discourses. Two of them picture successful integration is and the third one describes features of failed integration. I have named the discourses beneficial discourse, economic discourse and risk discourse. I see them as parallel and involved with each other and somewhat contrary.
According to the results of the data-analysis, the main question regarding the success of the integration is the question of gain. People who produce the most and cost least to the society are considered as the most successful immigrants. The primary responsibility of an individual is very strong, and the support offered by the society is secondary. The main factor in the definitions of policy is the economic situation or the aim to improve it. Failed integration causes many risks to the society. Also immigration itself was seen as a risk and needs to be controlled with integration policy.
Discourses repeat and change social phenomena and influence changes in culture and in practices, so it is important how integration is seen in administrative and political documents. The discourses that were formed in this study represent the core of neo-liberal values and I see them as somewhat controversial to humane values that control even social work.