Vapaus vai epävarmuus? : pätkätyön hyvät ja huonot puolet korkeasti koulutetuilla työntekijöillä
Lappalainen, Laura (2017)
Lappalainen, Laura
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704051409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704051409
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen korkeasti koulutettujen pätkätyöntekijöiden kokemuksia työstään. Pätkätöiden ja määräaikaisten työsuhteiden tiedetään jääneen vakiintuneeksi osaksi suomalaisia työmarkkinoita 1990-luvun laman myötä. Arvoiden mukaan noin kuudesosa palkansaajista työskentelee erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa. Voidaan todeta, että moni suomalainen on jossakin vaiheessa uraansa työskennellyt määräaikaisena, ja määräaikaisuus voi koskettaa ketä tahansa koulutuksesta tai työpaikasta riippumatta. Pätkätyöntekijät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, jotka jakavat varsin erilaiset kokemukset ja asenteet. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät pätkätyöntekijät kokevat työssään positiivisiksi ja millaiset negatiivisiksi. Lisäksi selvitän minkälaisissa elämäntilanteissa pätkätyöt koetaan myönteisimmin ja milloin kielteisimmin.
Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää korkeasti koulutettujen pätkätyöntekijöiden kokemuksia työstään paremmin. Tutkielman aineistona on Sikke Leinikin vuosina 2005 2007 keräämä Pätkätyöläisten urakertomukset-haastatteluaineisto. Aineistosta olen valinnut kymmenen haastattelua tutkielman aineistoksi. Haastateltavat käsittävät kattavasti eri ikäryhmiä, perhetilanteita ja uravaiheita. Aineiston olen analysoinut laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin lähtökohtana oli huomio, kuinka samankaltaiset teemat toistuivat samankaltaisissa elämäntilanteissa olleilla haastateltavilla.
Tutkielman tulokset vahvistavat käsitystä siitä, kuinka monipuolinen ilmiö pätkätyöt ovat, ja kuinka yksittäisten henkilöiden kokemukset voivat vaihdella hyvin paljon keskenään. Pätkätyön huonot puolet korostuvat etenkin perheellisten haastateltavien kokemuksissa, ja he kaipaavat vakituisen työn mahdollistamaa elämän suunnittelua ja varmuutta. Myönteisimmin pätkätyöhön asennoituvat nuoret, jotka vasta aloittavat työuraansa. He nauttivat pätkätyön tuomasta vapaudesta ja keskittyvät etupäässä työkokemuksen kerryttämiseen. Pätkätyöhön suhtautuvat myönteisesti myös pidemmän työuran tehneet, pääasiassa tutkijat ja projektityöntekijät. Heille määräaikaisuus kuuluu työn luonteeseen. Erityisesti tämän ryhmän kohdalla korostui työn mielekkyyden ja sisällön merkitys. Tutkielman tulosten valossa voidaan pohtia, onko työsuhteen vakituisuus tavoiteltavissa olevaa, vai ovatko jatkuvuus ja vakaus muodostuneet tavoittelemisen arvoisiksi.
Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää korkeasti koulutettujen pätkätyöntekijöiden kokemuksia työstään paremmin. Tutkielman aineistona on Sikke Leinikin vuosina 2005 2007 keräämä Pätkätyöläisten urakertomukset-haastatteluaineisto. Aineistosta olen valinnut kymmenen haastattelua tutkielman aineistoksi. Haastateltavat käsittävät kattavasti eri ikäryhmiä, perhetilanteita ja uravaiheita. Aineiston olen analysoinut laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin lähtökohtana oli huomio, kuinka samankaltaiset teemat toistuivat samankaltaisissa elämäntilanteissa olleilla haastateltavilla.
Tutkielman tulokset vahvistavat käsitystä siitä, kuinka monipuolinen ilmiö pätkätyöt ovat, ja kuinka yksittäisten henkilöiden kokemukset voivat vaihdella hyvin paljon keskenään. Pätkätyön huonot puolet korostuvat etenkin perheellisten haastateltavien kokemuksissa, ja he kaipaavat vakituisen työn mahdollistamaa elämän suunnittelua ja varmuutta. Myönteisimmin pätkätyöhön asennoituvat nuoret, jotka vasta aloittavat työuraansa. He nauttivat pätkätyön tuomasta vapaudesta ja keskittyvät etupäässä työkokemuksen kerryttämiseen. Pätkätyöhön suhtautuvat myönteisesti myös pidemmän työuran tehneet, pääasiassa tutkijat ja projektityöntekijät. Heille määräaikaisuus kuuluu työn luonteeseen. Erityisesti tämän ryhmän kohdalla korostui työn mielekkyyden ja sisällön merkitys. Tutkielman tulosten valossa voidaan pohtia, onko työsuhteen vakituisuus tavoiteltavissa olevaa, vai ovatko jatkuvuus ja vakaus muodostuneet tavoittelemisen arvoisiksi.