Sarjakuva, joka soi : intermediaalisuus sarjakuvassa, esimerkkinä Pauli Kallion ja Ville Pirisen Ornette Birks Makkonen -sarjakuva
Myllykoski, Laura (2017)
Myllykoski, Laura
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704041403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704041403
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan intermediaalisuutta Pauli Kallion ja Ville Pirisen sarjakuva Ornette Birks Makkosessa. Tutkimuksessani pyrin selvittämään intermediaalisuuden funktion sarjakuvan musiikillisissa viittauksissa. Lisäksi pyrin jäsentämään Ornette Birks Makkosen musiikillista sisältöä intermediaalisten viittausten kategorioiden mukaan ja pohtimaan, onko Ornette Birks Makkonen musiikillistettu sarjakuva. Tutkielmani lopuksi pohdin sarjakuvan ja intermediaalisuuden suhdetta yleisemmin ja otan kantaa sarjakuvan kulttuuriseen asemaan.
Intermediaalisuutta sarjakuvassa on tutkittu vähän ja pääosin sarjakuvan kuvaa ja sanaa yhdistävän luonteen kannalta. Tutkimukseni keskittyy kuitenkin sarjakuvan sisällön intermediaalisiin keinoihin ja niiden herättämiin mielikuviin ja intertekstuaalisiin mielleyhtymiin. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimivat intertekstuaalisuusteoria, Werner Wolfin ja Irina Rajewskyn intermediaalisuusteoriat ja sarjakuvatutkimus. Tutkimuksessani intermediaaliset viittaukset jakautuvat kertoviin ja näyttäviin viittauksiin. Kertovat viittaukset kuvailevat lähdemediaa kohdemedian keinoin. Näyttävät viittaukset imitoivat lähdemediaa joko kohdemedian keinoin tai yhdistämällä kohdemedian ja lähdemedian keinoja.
Tutkielmassani sarjakuva ymmärretään itsenäiseksi mediamuodoksi, jolla on omat ainutlaatuiset keinonsa ilmaista asioita. Tutkimukseni aineistona toimii yhdeksän vuosina 1997?2011 ilmestynyttä Ornette Birks Makkonen -sarjakuva-albumia. Sarjakuvan on käsikirjoittanut Pauli Kallio ja piirtänyt Ville Pirinen. Tarkastelen aineistoa sisällönanalyysin keinoin käyttäen hyväkseni Werner Wolfin intermediaalisuustypologiaa.
Intermediaalisuus rakentaa Ornette Birks Makkoselle tulkintakehyksen, joka johdattaa lukijan tulkitsemaan sarjakuvaa ja sen huumoria suhteessa musiikkiin. Viittaukset luovat sarjakuvaan vahvan mielikuvan musiikista. Niiden avulla suositellaan musiikkia ja voidaan saada musiikista innostunut lukija mielihyvän myötä kiinnittymään sarjakuvaan vahvemmin. Ornette Birks Makkonen ei kuitenkaan täytä kaikkia musiikillistetun fiktion tunnusmerkkejä. Sarjakuva hyödyntää intermediaalisuutta joustavasti ja ominaislaatuisesti. Intermediaalisuuden ja sarjakuvan tutkimus voisi kertoa lisää sarjakuvan ominaisuuksista ja rakentaa kuvaa sarjakuvan ympärille rakentuneesta kulttuurista. Näin se voisi osallistua sarjakuvatutkimuksen perustan vankistamiseen ja laajentamiseen.
Intermediaalisuutta sarjakuvassa on tutkittu vähän ja pääosin sarjakuvan kuvaa ja sanaa yhdistävän luonteen kannalta. Tutkimukseni keskittyy kuitenkin sarjakuvan sisällön intermediaalisiin keinoihin ja niiden herättämiin mielikuviin ja intertekstuaalisiin mielleyhtymiin. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimivat intertekstuaalisuusteoria, Werner Wolfin ja Irina Rajewskyn intermediaalisuusteoriat ja sarjakuvatutkimus. Tutkimuksessani intermediaaliset viittaukset jakautuvat kertoviin ja näyttäviin viittauksiin. Kertovat viittaukset kuvailevat lähdemediaa kohdemedian keinoin. Näyttävät viittaukset imitoivat lähdemediaa joko kohdemedian keinoin tai yhdistämällä kohdemedian ja lähdemedian keinoja.
Tutkielmassani sarjakuva ymmärretään itsenäiseksi mediamuodoksi, jolla on omat ainutlaatuiset keinonsa ilmaista asioita. Tutkimukseni aineistona toimii yhdeksän vuosina 1997?2011 ilmestynyttä Ornette Birks Makkonen -sarjakuva-albumia. Sarjakuvan on käsikirjoittanut Pauli Kallio ja piirtänyt Ville Pirinen. Tarkastelen aineistoa sisällönanalyysin keinoin käyttäen hyväkseni Werner Wolfin intermediaalisuustypologiaa.
Intermediaalisuus rakentaa Ornette Birks Makkoselle tulkintakehyksen, joka johdattaa lukijan tulkitsemaan sarjakuvaa ja sen huumoria suhteessa musiikkiin. Viittaukset luovat sarjakuvaan vahvan mielikuvan musiikista. Niiden avulla suositellaan musiikkia ja voidaan saada musiikista innostunut lukija mielihyvän myötä kiinnittymään sarjakuvaan vahvemmin. Ornette Birks Makkonen ei kuitenkaan täytä kaikkia musiikillistetun fiktion tunnusmerkkejä. Sarjakuva hyödyntää intermediaalisuutta joustavasti ja ominaislaatuisesti. Intermediaalisuuden ja sarjakuvan tutkimus voisi kertoa lisää sarjakuvan ominaisuuksista ja rakentaa kuvaa sarjakuvan ympärille rakentuneesta kulttuurista. Näin se voisi osallistua sarjakuvatutkimuksen perustan vankistamiseen ja laajentamiseen.