Logiikkapohjainen lähestymistapa RDF-tietolähteen esittämiseksi
Räsänen, Tuomas (2017)
2017
Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Computer Sciences
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704031399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704031399
Tiivistelmä
Semanttinen verkko on internetin laajennos, jossa internetsivuille lisätään tietoa niiden sisällön merkityksestä sellaisessa muodossa, jonka tietokone voi ymmärtää. Tämä tieto esitetään käyttäen RDF-tietomallia ja sen laajennoksia. Semanttisessa verkossa tietolähteet yksilöidään antamalla niille URI-osoitteet. RDF-tietomalli on graafi, joka koostuu näistä URI-osoitteista, niihin liittyvistä arvoista ja niiden välisistä suhteista. RDF-graafi ilmaistaan kolmikkoina, joiden elementit ovat subjekti, predikaatti ja objekti. Subjekti on URI, objekti on URI tai arvo. Predikaatti kertoo subjektin ja objektin suhteen.
Tässä tutkielmassa kehitetään uusi relaatioesitys RDF-tietolähteelle. Lisäksi verrataan kyselyjen tekemistä uudella tavalla esitettyyn tietoon ja kyselyjen tekemistä jo olemassa olevilla ratkaisuilla. Vertailukohteet ovat SPARQL ja SWI-Prolog-kielen valmispredikaatit RDF-tiedon käsittelyyn. Kyselyjä tehdessä tutkitaan sitä, millaisia kyselyjä voidaan toteuttaa ja sitä kuinka vaikea käyttäjän on niitä toteuttaa. Tulokset osoittavat, että kehitetty tapa mahdollistaa sellaisten kyselyjen tekemisen, joihin SPARQL ja SWI-Prolog-kielen valmispredikaatit eivät pysty ilman RDF-mallin laajennuksia. Käytettävyydeltään mikään ratkaisuista ei erotu erityisesti edukseen.
Tässä tutkielmassa kehitetään uusi relaatioesitys RDF-tietolähteelle. Lisäksi verrataan kyselyjen tekemistä uudella tavalla esitettyyn tietoon ja kyselyjen tekemistä jo olemassa olevilla ratkaisuilla. Vertailukohteet ovat SPARQL ja SWI-Prolog-kielen valmispredikaatit RDF-tiedon käsittelyyn. Kyselyjä tehdessä tutkitaan sitä, millaisia kyselyjä voidaan toteuttaa ja sitä kuinka vaikea käyttäjän on niitä toteuttaa. Tulokset osoittavat, että kehitetty tapa mahdollistaa sellaisten kyselyjen tekemisen, joihin SPARQL ja SWI-Prolog-kielen valmispredikaatit eivät pysty ilman RDF-mallin laajennuksia. Käytettävyydeltään mikään ratkaisuista ei erotu erityisesti edukseen.