Suhtautuminen kehitysvammaisuuteen : tapaus Pertti Kurikan Nimipäivät ja Euroviisut 2015
Kujansuu, Johanna (2017)
2017
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-30
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703311390
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703311390
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan miten kehitysvammaisuuteen ja kehitysvammaisiin suhtaudutaan Pertti Kurikan Nimipäivien euroviisutaivalta käsittelevässä julkisessa keskustelussa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan millaisessa kontekstissa kehitysvammaisuuteen asennoitumista ilmaistaan eli millaisia muita asioita kehitysvammaisuuden ohella keskustelussa arvotetaan. Tutkimuksessa pyritään myös antamaan yksityiskohtainen kuvaus Pertti Kurikan Nimipäivien euroviisutaipaleesta.
Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksen ja laadullisen asennetutkimuksen periaatteita hyödyntäen. Tutkimustapauksen tehtävänä on ollut toimia kiinnostuksen kohteena olevan ilmiön empiirisenä kontekstina. Tutkimuksen laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalis-konstruktionistinen ajattelutapa. Tutkimus sijoittuu yhteiskuntatieteellisen eli sosiaalisen vammais- ja vammaisuudentutkimuksen alueelle.
Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin Sanomissa keväällä 2015 julkaistuista kirjoituksista, jotka käsittelevät Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen euroviisutaivalta. Aineisto muodostuu 48 artikkelista ja artikkeleita kommentoivista 126 kommentista. Aineistoa on analysoitu käyttäen laadullisen asennetutkimuksen menetelmiä.
Tutkimuksen tulosten valossa kehitysvammaisuuteen suhtauduttiin pääasiassa myönteisesti tai neutraalisti. Kielteistä asennoitumista kehitysvammaisuutta kohtaan oli havaittavissa vain vähän. Keskustelussa arvotettiin kehitysvammaisuuden ohella 1) Uuden Musiikin Kilpailua ja Euroviisuja kilpailuna, 2) Pertti Kurikan Nimipäiviä yhtyeenä, 3) Pertti Kurikan Nimipäiviä valintana, 4) kilpailun lopputulosta ja 5) menestyksen hyödyllisyyttä. Näitä arvotettiin vaihtelevasti myönteisesti, neutraalisti tai negatiivisesti.
Tutkimukseni antaa ajankohtaista tietoa siitä, miten kehitysvammaisuuteen ja kehitysvammaisiin suhtaudutaan 2010-luvulla. Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että suhtautumisessa on kuljettu myönteisempään suuntaan. Tutkimus tuo lisäksi esiin, minkälaisiin asioihin kehitysvammaisuus ominaisuutena liitetään ja mistä näkökulmista kehitysvammaisuutta määritellään. Tutkimus tarjonnee siten myös perspektiiviä siihen millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, kun halutaan edistää kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Siten jatkossakin on tärkeää tutkia miten kehitysvammaisuuteen suhtaudutaan. Jatkotutkimukset voisivat osoittaa myös onko kehitysvammaisuuteen suhtautumisessa kuljettu myönteisempään suuntaan vai ei.
Sosiaalityön käytäntöjen kannalta tutkimukseni muistuttaa kuinka (kehitys)vammaisia asiakkaita ei tule niputtaa yhteen ja samaan kategoriaan, kun mietitään millaisia tukitoimia ja palveluita he tarvitsevat tai haluavat. Lisäksi tutkimukseni muistuttaa kuinka sosiaalityössä ei tule unohtaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja asiakkaiden oikeuksien puolustamista.
Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksen ja laadullisen asennetutkimuksen periaatteita hyödyntäen. Tutkimustapauksen tehtävänä on ollut toimia kiinnostuksen kohteena olevan ilmiön empiirisenä kontekstina. Tutkimuksen laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalis-konstruktionistinen ajattelutapa. Tutkimus sijoittuu yhteiskuntatieteellisen eli sosiaalisen vammais- ja vammaisuudentutkimuksen alueelle.
Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin Sanomissa keväällä 2015 julkaistuista kirjoituksista, jotka käsittelevät Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen euroviisutaivalta. Aineisto muodostuu 48 artikkelista ja artikkeleita kommentoivista 126 kommentista. Aineistoa on analysoitu käyttäen laadullisen asennetutkimuksen menetelmiä.
Tutkimuksen tulosten valossa kehitysvammaisuuteen suhtauduttiin pääasiassa myönteisesti tai neutraalisti. Kielteistä asennoitumista kehitysvammaisuutta kohtaan oli havaittavissa vain vähän. Keskustelussa arvotettiin kehitysvammaisuuden ohella 1) Uuden Musiikin Kilpailua ja Euroviisuja kilpailuna, 2) Pertti Kurikan Nimipäiviä yhtyeenä, 3) Pertti Kurikan Nimipäiviä valintana, 4) kilpailun lopputulosta ja 5) menestyksen hyödyllisyyttä. Näitä arvotettiin vaihtelevasti myönteisesti, neutraalisti tai negatiivisesti.
Tutkimukseni antaa ajankohtaista tietoa siitä, miten kehitysvammaisuuteen ja kehitysvammaisiin suhtaudutaan 2010-luvulla. Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että suhtautumisessa on kuljettu myönteisempään suuntaan. Tutkimus tuo lisäksi esiin, minkälaisiin asioihin kehitysvammaisuus ominaisuutena liitetään ja mistä näkökulmista kehitysvammaisuutta määritellään. Tutkimus tarjonnee siten myös perspektiiviä siihen millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, kun halutaan edistää kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Siten jatkossakin on tärkeää tutkia miten kehitysvammaisuuteen suhtaudutaan. Jatkotutkimukset voisivat osoittaa myös onko kehitysvammaisuuteen suhtautumisessa kuljettu myönteisempään suuntaan vai ei.
Sosiaalityön käytäntöjen kannalta tutkimukseni muistuttaa kuinka (kehitys)vammaisia asiakkaita ei tule niputtaa yhteen ja samaan kategoriaan, kun mietitään millaisia tukitoimia ja palveluita he tarvitsevat tai haluavat. Lisäksi tutkimukseni muistuttaa kuinka sosiaalityössä ei tule unohtaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja asiakkaiden oikeuksien puolustamista.