Motivoivat elementit suomen- ja saksankielisten kodinkoneiden käyttöohjeissa
Mäki, Johanna (2017)
Mäki, Johanna
2017
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703281368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703281368
Kuvaus
Deutsche Kurzfassung: Motivierende Elemente in finnisch- und deutschsprachigen Gebrauchsanweisungen von Haushaltsgeräten
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään saksan- ja suomenkielisissä käyttöohjeissa esiintyvien motivoivien elementtien määrää ja laatua sekä vertaillaan motivointikeinoja eri aikakausina ja kielellisesti. Käyttöohjeiden lukeminen mielletään usein vaikeaksi ja osin turhaksi, mistä seuraa, ettei käyttäjä välttämättä lue käyttöohjetta kunnolla tai ollenkaan. Motivoimalla käyttäjää esimerkiksi käyttämällä käyttöohjeessa motivoivia elementtejä, voidaan mahdollisesti vaikuttaa käyttäjän turvallisuuteen ja lisätä laitteen oikeaa käyttötapaa.
Tutkimus rajattiin koskemaan kodinkoneiden käyttöohjeita, ja aineistoon kuuluu 10 suomenkielistä ja 9 saksankielistä käyttöohjetta vuosilta 1983-2013. Aineiston kriteerinä oli, että käyttöohjeet eivät saaneet olla käännöksiä ja niiden piti olla alkukieleltään joko suomalaisia tai saksalaisia. Tutkimus-menetelmänä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista analyysiä, jolloin aineistosta koottiin eri tutkijoiden määrittelemistä motivointikeinoista käyttöohjeisiin sopivimmat keinot. Nämä keinot ovat sanatason rohkaisut, havainnolliset esimerkit, palkkiot, uhkaukset ja sinä-muodot.
Tutkimuksesta selvisi, että uudemmissa käyttöohjeissa motivointikeinoja käytetään enemmän ja monipuolisemmin kuin vanhemmissa käyttöohjeissa. Kaikissa käyttöohjeryhmissä suosituimmat motivointikeinot ovat sinä-muodot ja havainnolliset esimerkit.
Suomen- ja saksankielisissä käyttöohjeissa käytetyissä motivointikeinoissa on eroja sekä laadussa että määrässä, mutta erot jakaantuvat tasaisesti verrattuna uudempiin ja vanhempiin käyttöohjeisiin. Saksankielisissä käyttöohjeissa käytettiin määrällisesti havainnollisia esimerkkejä, uhkauksia ja sinä-muotoja enemmän kuin suomenkielisissä käyttöohjeissa, sekä laadullisesti enemmän sanatasoa ja uhkauksia. Suomalaisille käyttöohjeille on saksalaisiin käyttöohjeisiin verrattuna tyypillisempää määrällisesti sanamuotojen ja palkkioiden käyttö sekä laadullisesti palkkioiden ja sinä-muotojen käyttö.
Tutkimus rajattiin koskemaan kodinkoneiden käyttöohjeita, ja aineistoon kuuluu 10 suomenkielistä ja 9 saksankielistä käyttöohjetta vuosilta 1983-2013. Aineiston kriteerinä oli, että käyttöohjeet eivät saaneet olla käännöksiä ja niiden piti olla alkukieleltään joko suomalaisia tai saksalaisia. Tutkimus-menetelmänä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista analyysiä, jolloin aineistosta koottiin eri tutkijoiden määrittelemistä motivointikeinoista käyttöohjeisiin sopivimmat keinot. Nämä keinot ovat sanatason rohkaisut, havainnolliset esimerkit, palkkiot, uhkaukset ja sinä-muodot.
Tutkimuksesta selvisi, että uudemmissa käyttöohjeissa motivointikeinoja käytetään enemmän ja monipuolisemmin kuin vanhemmissa käyttöohjeissa. Kaikissa käyttöohjeryhmissä suosituimmat motivointikeinot ovat sinä-muodot ja havainnolliset esimerkit.
Suomen- ja saksankielisissä käyttöohjeissa käytetyissä motivointikeinoissa on eroja sekä laadussa että määrässä, mutta erot jakaantuvat tasaisesti verrattuna uudempiin ja vanhempiin käyttöohjeisiin. Saksankielisissä käyttöohjeissa käytettiin määrällisesti havainnollisia esimerkkejä, uhkauksia ja sinä-muotoja enemmän kuin suomenkielisissä käyttöohjeissa, sekä laadullisesti enemmän sanatasoa ja uhkauksia. Suomalaisille käyttöohjeille on saksalaisiin käyttöohjeisiin verrattuna tyypillisempää määrällisesti sanamuotojen ja palkkioiden käyttö sekä laadullisesti palkkioiden ja sinä-muotojen käyttö.