Kulttuuripääoman ja taustatekijöiden yhteydet luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen
Ojala, Sonja (2017)
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703271360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703271360
Tiivistelmä
Luokanopettajakoulutus on kohonnut vuosikymmenten saatossa yhdeksi Suomen suosituimmaksi ja arvostetuimmaksi yliopistokoulutukseksi, mistä kertovat vuodesta toiseen suurina pysyvät hakija-määrät. Koska vain murto-osa koulutukseen pyrkivistä saa haluamansa opiskelupaikan, on luokanopettajakoulutuksen valintamekanismi herättänyt mielenkiintoa niin keskivertokansalaisten kuin opettajankoulutuksen valinnoista vastaavien keskuudessa: mikä erottaa hyväksytyt hakijat hylätyistä? Mystisenäkin pidettyä luokanopettajakoulutuksen valintamekanismia on tutkittu paljon, mutta tutkimukset ovat kohdistuneet pääosin virallisten valintakriteerien tarkasteluun. Hakijoiden taustaan yhteydessä oleva valikoituminen on tutkimuksissa sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella iän, sukupuolen sekä Bourdieun teorian mukaisen kulttuuripääoman yhteyttä luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen ja näin osaltaan avata koulutukseen valikoitumisen mekanismeja. Kulttuuripääoman mittareina tutkimuksessa toimivat ylioppilaskirjoituksissa menestyminen, aiemmin suoritetut tutkinnot, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen, lukiossa suoritetut taide- ja taitoaineopinnot, harrastuneisuus sekä kodin kulttuuripääoman osalta lapsuudenkodin sosiaaliluokka ja vanhempien koulutustaso.
Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeiden yhteydessä vuosina 2010 ja 2011. Tutkimukseen osallistui yhteensä 402 luokanopettajakoulutukseen pyrkivää hakijaa. Aineistoa analysoitiin pääosin ristiintaulukoinneilla sekä niihin liittyvillä tilastollisilla Khin neliö -testeillä, joiden avulla pyrittiin löytämään valikoitumiseen tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä olevat tekijät. Logistisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin, mitkä tekijöistä olivat vahvimmin yhteydessä valikoitumiseen ja kuinka suuren osan valikoi-tumisesta ne selittivät.
Tulosten perusteella hakijan sukupuoli, lapsuudenkodin sosiaaliluokka, kulttuurinen osallistuminen ja ylioppilaskirjoituksissa menestyminen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa miehet menes-tyivät naisia paremmin ja hyvän ylioppilasmenestyksen saavuttaneet heikomman menestyksen saavuttaneita paremmin. Valikoitumisen todennäköisyyttä kasvattivat lisäksi korkea lapsuudenkodin sosiaaliluokka sekä aktiivinen osallistuminen kulttuurisiin toimintoihin kuten konsertteihin tai taidenäyttelyihin. Vahvimmin valikoitumista selittivät sukupuoli sekä ylioppilaskirjoituksissa menes-tyminen. Tulosten perusteella kyseiset tekijät selittävät valikoitumisesta kuitenkin vain osan, joten valikoitumisen taustalla on myös muita tekijöitä, joita ei tässä tutkimuksessa kyetty huomioimaan. Tulokset tarjoavat kuitenkin tärkeää tietoa hakijan kulttuurisen pääoman sekä taustan vaikutuksesta luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella iän, sukupuolen sekä Bourdieun teorian mukaisen kulttuuripääoman yhteyttä luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen ja näin osaltaan avata koulutukseen valikoitumisen mekanismeja. Kulttuuripääoman mittareina tutkimuksessa toimivat ylioppilaskirjoituksissa menestyminen, aiemmin suoritetut tutkinnot, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen, lukiossa suoritetut taide- ja taitoaineopinnot, harrastuneisuus sekä kodin kulttuuripääoman osalta lapsuudenkodin sosiaaliluokka ja vanhempien koulutustaso.
Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeiden yhteydessä vuosina 2010 ja 2011. Tutkimukseen osallistui yhteensä 402 luokanopettajakoulutukseen pyrkivää hakijaa. Aineistoa analysoitiin pääosin ristiintaulukoinneilla sekä niihin liittyvillä tilastollisilla Khin neliö -testeillä, joiden avulla pyrittiin löytämään valikoitumiseen tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä olevat tekijät. Logistisen regressioanalyysin avulla tarkasteltiin, mitkä tekijöistä olivat vahvimmin yhteydessä valikoitumiseen ja kuinka suuren osan valikoi-tumisesta ne selittivät.
Tulosten perusteella hakijan sukupuoli, lapsuudenkodin sosiaaliluokka, kulttuurinen osallistuminen ja ylioppilaskirjoituksissa menestyminen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa miehet menes-tyivät naisia paremmin ja hyvän ylioppilasmenestyksen saavuttaneet heikomman menestyksen saavuttaneita paremmin. Valikoitumisen todennäköisyyttä kasvattivat lisäksi korkea lapsuudenkodin sosiaaliluokka sekä aktiivinen osallistuminen kulttuurisiin toimintoihin kuten konsertteihin tai taidenäyttelyihin. Vahvimmin valikoitumista selittivät sukupuoli sekä ylioppilaskirjoituksissa menes-tyminen. Tulosten perusteella kyseiset tekijät selittävät valikoitumisesta kuitenkin vain osan, joten valikoitumisen taustalla on myös muita tekijöitä, joita ei tässä tutkimuksessa kyetty huomioimaan. Tulokset tarjoavat kuitenkin tärkeää tietoa hakijan kulttuurisen pääoman sekä taustan vaikutuksesta luokanopettajakoulutukseen valikoitumiseen.