Kehittämistutkimus 6. luokan prosenttilaskennan opetuksesta toiminnallisen matematiikan ja yksilöllisen oppimisen avulla
Leino, Pauliina (2017)
Leino, Pauliina
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703271357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703271357
Tiivistelmä
Tässä kehittämistutkimuksessa olen luonut opetuskokonaisuuden 6. luokan prosenttilaskennasta. Kehittämistutkimuksen kokonaisuus alkoi jo kandidaatintutkielmassani, jossa loin opetusmateriaalin toteutusohjeineen. Tällöin kehitin opetusmateriaalia luokan- ja aineenopettajien antaman palautteen perusteella. Keväällä 2016 toteutin kolmen viikon opetuskokonaisuuden erään alakoulun kahdessa eri kuudennessa luokassa. Opetusjakson aikana keräsin aineistoa pro gradu -tutkielmaani varten.
Jo kandidaatintutkielmasta lähtien tutkimustehtävänäni on ollut luoda prosenttilaskennan opetuskokonaisuus, joka tukee mahdollisimman hyvin oppilaan ymmärryksen kehittymistä sekä kiinnostusta matematiikan oppimiseen. Lisäksi tässä tutkielmassa on tarkoituksena selvittää oppilaiden ja opettajien kokemuksia opetusjaksosta. Opettajien näkökulma sisältää sekä omat että ohjaavien opettajien kokemukset jakson onnistumisesta. Opetusjakson aikana kerätyn aineiston perusteella olen luonut opetuskokonaisuuden viimeiset kehittämisehdotukset.
Opetuskokonaisuuden keskeisiä teemoja ovat toiminnallinen matematiikka sekä yksilöllinen oppiminen. Jaksossa toiminnallisuus ilmenee konkreettisina oppimispeleinä sekä erilaisina tehtävinä, joissa tarvitaan toimintavälineitä, kuten murtokakkuja ja värisauvoja. Koska jakso on kestoltaan lyhyt, se ei vastaa täysin laajaa yksilöllisen oppimisen mallia. Yksilöllisen oppimisen osa-alueista korostuu selkeimmin omatahtinen eteneminen. Oppilaat etenevät materiaalissa omatahtisesti ja perinteinen koko luokalle suunnattu opettajajohtoinen opetus on korvattu opetusvideoilla.
Lopulliset kehittämisehdotukset jakautuvat konkreettisiin muutoksiin oppimateriaalissa sekä muutoksiin jakson toteutuksessa. Oppimateriaalia koskevista muutoksista tärkein on toiminnallisten tehtävien ja perinteisten laskutehtävien yhteyden korostaminen. Sekä opettajapalautteen että omien havaintojeni perusteella oppilailla oli vaikeuksia siirtää toiminnallisista tehtävissä opittuja taitoja mekaanisiin laskutehtäviin. Toiminnallisuus on tärkeä osa matematiikan opetusta, mutta sillä on oltava selkeä yhteys myös matematiikan symbolikieleen.
Opetuksen toteutuksessa on osattava kiinnittää tarpeeksi huomiota jakson tavoitteisiin ja riittävän avun tarjoamiseen oppilaille. Omatahtinen ja toiminnallinen jakso eroaa paljon perinteisestä matematiikan opetuksesta, joten tavoitteiden on oltava selviä oppilaille. Omien oppituntihavaintojeni sekä oppilaspalautteen perusteella osa oppilaista koki saadun avun riittämättömäksi. Olisikin hyvä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi vertaistukea edistäviin toimintamalleihin.
Opetusjakson aikana luokat reagoivat hyvin eri tavoin opetukseen. Toinen luokista oli selkeästi positiivisempi ja innostuneempi, kun taas toisen luokan asenne oli negatiivisempi koko jakson ajan. Tämä näkyy systemaattisesti oppilaiden antamassa palautteessa. Tutkielman tarkoituksena ei kuitenkaan ollut luokkien välisten erojen tutkiminen. Kiinnostavia jatkotutkimusaiheita olisikin tarkempi perehtyminen oppilaiden suhtautumisen eroihin sekä vastaavanlaisen jakson toteuttaminen pidemmällä aikavälillä.
Jo kandidaatintutkielmasta lähtien tutkimustehtävänäni on ollut luoda prosenttilaskennan opetuskokonaisuus, joka tukee mahdollisimman hyvin oppilaan ymmärryksen kehittymistä sekä kiinnostusta matematiikan oppimiseen. Lisäksi tässä tutkielmassa on tarkoituksena selvittää oppilaiden ja opettajien kokemuksia opetusjaksosta. Opettajien näkökulma sisältää sekä omat että ohjaavien opettajien kokemukset jakson onnistumisesta. Opetusjakson aikana kerätyn aineiston perusteella olen luonut opetuskokonaisuuden viimeiset kehittämisehdotukset.
Opetuskokonaisuuden keskeisiä teemoja ovat toiminnallinen matematiikka sekä yksilöllinen oppiminen. Jaksossa toiminnallisuus ilmenee konkreettisina oppimispeleinä sekä erilaisina tehtävinä, joissa tarvitaan toimintavälineitä, kuten murtokakkuja ja värisauvoja. Koska jakso on kestoltaan lyhyt, se ei vastaa täysin laajaa yksilöllisen oppimisen mallia. Yksilöllisen oppimisen osa-alueista korostuu selkeimmin omatahtinen eteneminen. Oppilaat etenevät materiaalissa omatahtisesti ja perinteinen koko luokalle suunnattu opettajajohtoinen opetus on korvattu opetusvideoilla.
Lopulliset kehittämisehdotukset jakautuvat konkreettisiin muutoksiin oppimateriaalissa sekä muutoksiin jakson toteutuksessa. Oppimateriaalia koskevista muutoksista tärkein on toiminnallisten tehtävien ja perinteisten laskutehtävien yhteyden korostaminen. Sekä opettajapalautteen että omien havaintojeni perusteella oppilailla oli vaikeuksia siirtää toiminnallisista tehtävissä opittuja taitoja mekaanisiin laskutehtäviin. Toiminnallisuus on tärkeä osa matematiikan opetusta, mutta sillä on oltava selkeä yhteys myös matematiikan symbolikieleen.
Opetuksen toteutuksessa on osattava kiinnittää tarpeeksi huomiota jakson tavoitteisiin ja riittävän avun tarjoamiseen oppilaille. Omatahtinen ja toiminnallinen jakso eroaa paljon perinteisestä matematiikan opetuksesta, joten tavoitteiden on oltava selviä oppilaille. Omien oppituntihavaintojeni sekä oppilaspalautteen perusteella osa oppilaista koki saadun avun riittämättömäksi. Olisikin hyvä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi vertaistukea edistäviin toimintamalleihin.
Opetusjakson aikana luokat reagoivat hyvin eri tavoin opetukseen. Toinen luokista oli selkeästi positiivisempi ja innostuneempi, kun taas toisen luokan asenne oli negatiivisempi koko jakson ajan. Tämä näkyy systemaattisesti oppilaiden antamassa palautteessa. Tutkielman tarkoituksena ei kuitenkaan ollut luokkien välisten erojen tutkiminen. Kiinnostavia jatkotutkimusaiheita olisikin tarkempi perehtyminen oppilaiden suhtautumisen eroihin sekä vastaavanlaisen jakson toteuttaminen pidemmällä aikavälillä.