Voiko vanhempien trauman jälkeinen kasvu tai myönteinen perheilmapiiri suojella lasta sotatilanteessa?

Abstract

Tiedetään, että traumaattisessa tilanteessa vanhempien traumareaktioilla ja muilla perheeseen liittyvillä tekijöillä on merkitystä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, ovatko lapsen kokemat sotatraumat, vanhempien kokema trauman jälkeinen kasvu ja perheen ilmapiiri yhteydessä lapsen mielenterveyteen ja hyvinvointiin sotatilanteessa. Tutkittiin myös, voiko vanhempien trauman jälkeinen kasvu tai myönteinen perheilmapiiri suojella lasta kasaantuvan sotatrauma-altistuksen kielteisiltä vaikutuksilta.

Tutkittavina oli 325 10-13-vuotiasta palestiinalaislasta, 183 tyttöä ja 142 poikaa, ja heidän vanhempansa. Tutkimus on osa laajempaa tutkimusprojektia, jossa tutkittiin intervention vaikutusta palestiinalaislasten hyvinvointiin. Interventiotutkimukseen osallistui 482 lasta, jotka valittiin satunnaisesti Gazan kaupungissa ja Pohjois-Gazassa sijaitsevien koulujen oppilaista. Tämän tutkimuksen aineistoksi valittiin lapset, joiden molemmat vanhemmat osallistuivat tutkimukseen.

Tutkimuksen aineisto on vuonna 2009 kyselylomakkeilla kerätty poikkileikkausaineisto. Lasten kokemien sotatraumojen määrää selvitettiin lapsille tyypillisiä sotatraumoja sisältäneellä kyselylomakkeella. Vanhempien trauman jälkeistä kasvua mitattiin Posttraumatic Growth Inventory -kyselyllä. Lapset arvioivat perheensä ilmapiiriä Family Ambiance Scale -mittarilla. Lasten internalisaatio- ja eksternalisaatio-oireita mitattiin Strengths and Difficulties Questionnaire -mittarilla, traumaperäisiä stressioireita Children's Revised Impact of Event Scale -mittarilla ja psykososiaalista hyvinvointia The Mental Health Continuum Short Form -mittarilla.

Hierarkkisten regressioanalyysien tulokset osoittivat, että lasten kokemien sotatraumojen määrä oli yhteydessä internalisaatio- ja eksternalisaatio-oireisiin, mutta ei traumaperäisiin stressioireisiin tai psykososiaaliseen hyvinvointiin. Vanhempien kokema trauman jälkeinen kasvu oli heikosti yhteydessä tutkittavista muuttujista ainoastaan lapsen runsaampaan psykososiaaliseen hyvinvointiin. Myönteinen perheilmapiiri oli puolestaan yhteydessä lapsen vähäisempiin oireisiin ja parempaan psykososiaaliseen hyvinvointiin. Vanhempien kokeman trauman jälkeisen kasvun tai myönteisen perheilmapiirin ei kuitenkaan havaittu suojelevan lapsen mielenterveyttä ja hyvinvointia kasaantuvan sotatrauma-altistuksen kielteisiltä vaikutuksilta.

Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä siitä, että vanhempien traumareaktioilla ja perheeseen liittyvillä tekijöillä on merkitystä lapsen hyvinvoinnille traumaattisissa olosuhteissa. Jatkossa näitä yhteyksiä olisi kuitenkin vielä tarpeen tarkastella pitkittäistutkimusasetelmalla, jotta syy-seuraussuhteista voitaisiin tehdä luotettavampia päätelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan tapoja, joilla lasten hyvinvointia voidaan suojella mahdollisimman tehokkaasti sotatraumojen kielteisiltä vaikutuksilta. Tulokset viittaavat siihen, että lapsen kannalta saattaa olla hyödyllistä kiinnittää interventioissa huomiota koko perheeseen.