Effect of environmental factors on the prevalence of submicroscopic malaria among Malawian pregnant women
Keskinen, Janette (2017)
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703271353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703271353
Tiivistelmä
Raskaudenaikainen malaria aiheuttaa odottaville äideille anemiaa, ja vastasyntyneelle pientä syntymäpainoa ja ennenaikaisuutta. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa raskaana olevien naisten malaria on usein oireeton, ja parasiittien määrä perifeerisessä veressä on pieni. Perinteisellä mikroskopialla raskaana olevien malariainfektioita jää huomaamatta. PCR-tekniikalla on mahdollista havaita pienen parasiittitiheyden submikroskooppiset infektiot. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ympäristötekijöiden vaikutusta submikroskooppisen malarian esiintyvyyteen raskaana olevilla naisilla Malawissa.
Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty vuosien 2003 ja 2006 välillä Lungwenan kylässä Malawissa. Terveyskeskuksen äitiysklinikalta rekrytoiduilta raskaana olevilta naisilta otettiin tutkimuksen alussa verinäyte, josta tunnistettiin P. falciparumin laktaattidehydrogenaasi-geeniä real-time PCR -menetelmällä. Malarian esiintyvyyttä verrattiin ympäristötekijöihin, joita selvitettiin tutkimuksen alussa täytetyn kyselykaavakkeen avulla.
Submikroskooppisen malarian esiintyvyys oli 40,6 %. Hyttysverkon omisti 73,5 % raskaana olevista naisista ja heistä 82,4 % oli edellisenä yönä nukkunut sen alla. Hyttysverkon omistaminen alensi merkitsevästi malariainfektion riskiä (AOR = 0.6, 95 % CI 0.5-0.8, p < 0.001), sen sijaan hyttysverkon käytöllä ei ollut merkitsevää yhteyttä malariainfektioon. Muista ympäristötekijöistä merkitsevästi malariainfektion riskiä vähensi hyttysverkon käsitteleminen hyttysmyrkyllä, asuintalon ikkunat, suurempi henkilömäärä taloudessa ja kuiva vuodenaika. Lisäksi malarian riskiä suurensi, jos juomaveden lähteenä oli suojaamaton kaivo, järvi, lampi tai joki.
Tärkeimpänä malarialta suojaavana tekijänä raskaana olevilla naisilla nousi esiin hyttysverkot ja niiden jatkuva käyttö. Yleisesti asuinolojen parantaminen vähentäisi riskiä sairastua malariaan. Köyhyyden vastaiset keinot vaikuttanevat suotuisasti myös raskaudenaikaisen malarian estämiseen.
Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty vuosien 2003 ja 2006 välillä Lungwenan kylässä Malawissa. Terveyskeskuksen äitiysklinikalta rekrytoiduilta raskaana olevilta naisilta otettiin tutkimuksen alussa verinäyte, josta tunnistettiin P. falciparumin laktaattidehydrogenaasi-geeniä real-time PCR -menetelmällä. Malarian esiintyvyyttä verrattiin ympäristötekijöihin, joita selvitettiin tutkimuksen alussa täytetyn kyselykaavakkeen avulla.
Submikroskooppisen malarian esiintyvyys oli 40,6 %. Hyttysverkon omisti 73,5 % raskaana olevista naisista ja heistä 82,4 % oli edellisenä yönä nukkunut sen alla. Hyttysverkon omistaminen alensi merkitsevästi malariainfektion riskiä (AOR = 0.6, 95 % CI 0.5-0.8, p < 0.001), sen sijaan hyttysverkon käytöllä ei ollut merkitsevää yhteyttä malariainfektioon. Muista ympäristötekijöistä merkitsevästi malariainfektion riskiä vähensi hyttysverkon käsitteleminen hyttysmyrkyllä, asuintalon ikkunat, suurempi henkilömäärä taloudessa ja kuiva vuodenaika. Lisäksi malarian riskiä suurensi, jos juomaveden lähteenä oli suojaamaton kaivo, järvi, lampi tai joki.
Tärkeimpänä malarialta suojaavana tekijänä raskaana olevilla naisilla nousi esiin hyttysverkot ja niiden jatkuva käyttö. Yleisesti asuinolojen parantaminen vähentäisi riskiä sairastua malariaan. Köyhyyden vastaiset keinot vaikuttanevat suotuisasti myös raskaudenaikaisen malarian estämiseen.