Kasvatus tuotemaailmassa - Günther Anders kasvatusfilosofina

Abstract

Tämä väitöskirja kokoaa yhteen myöhäismodernin kasvatuksen tapausfilosofisen tutkimuksen. Tapausfilosofia on saksalaisen filosofin ja kirjailijan Günther Andersin (1902-1992) luoma käsite. Tapausfilosofia on yksittäisten ilmiöiden maailmallisuuden tutkimusta käsitteellistämällä ilmiö sen maailmassaan. Tutkimus perustuu Andersin teoksien tulkinnan lisäksi varhaiseen kriittiseen teoriaan ja fenomenologiaan. Tutkimus koostuu johdanto-osasta, neljästä vertaisarvioidusta julkaisusta ja yhteenveto-osasta. Johdanto-osassa esitellään aihe, tuodaan esiin tutkimuksen kannalta keskeinen kasvatuskäsitys, esitellään ekosysteemisen maailman, tulkitun maailman ja tutkimuksen kannalta keskeisen tuotemaailman käsitteet. Tuotemaailman käsitteen yhteydessä tarkastellaan Andersin teknologiakäsitystä ja sen yhteyttä teknologian filosofiaan. Johdanto-osassa selvitetään tapausfilosofian vaatimaa kuvittelukyvyn käsitettä, johon moraalinen tietoteoria ja prognostinen hermeneutiikka perustuvat. Kuvittelukyvyn käsite taustoittaa tutkimusartikkeleissa käytettyä tapausfilosofista otetta. Tutkimusartikkelit käsittelevät tapausfilosofisen ajattelun perustaa ja taustaa, tuotemaailmassa tapahtuvan kasvatuksen metafysiikkaa, elinikäisen oppimisen koulutuspolitiikkaa ja tahattoman oppimisen luonnetta ja seurauksia tuotemaailmassa. Yhteenvetoluvussa tiivistetään tuotemaailman luonne ja sen vaikutus kasvatuksen maailmallisuuteen ja kasvatuksen ilmiöihin. Tuotemaailman etiikkaa tarkastellaan suhteessa kasvatuksen praksiksesta lähteviin moraaliperiaatteisiin. Lisäksi yhteenvetoluvussa käsitellään tapausfilosofiaa suhteessa moraaliseen mielikuvitukseen ja perustellaan, miksi tapausfilosofia on merkityksellinen osa kriittistä kasvatusajattelua varsinkin kasvatuksen myöhäismodernin maailman hahmottamiseksi. Tapausfilosofista ajattelua analysoidaan moraalisena epistemologiana ja prognostisena hermeneutiikkana.

This doctoral dissertation presents the study of education in late modern society. The study represents and develops case philosophy which was created by German philosopher and author Günther Anders (1902-1992). The case philosophy is study of a phenomenon in its worldliness. Case philosophical study constructs conceptually the world where the phenomenon is understandable. Besides the works of Günther Anders this dissertation is based on early critical theory and phenomenology. The study constitutes of three sections which are introduction, four peer refereed and published articles and conclusion respectively. In the introductory part the topic of the study is presented and founded. The concept of education used in this study is presented as well as concept ‘world’ is divided into ecosystem world, interpreted world and product-world. As the concept of the product-world is central in this study, the concept is pondered more thoroughly. In this context, the Anders’ philosophical view of technology is illuminated against different views of philosophy of technology. For the case philosophy, vital concept of imagination is clarified and deliberated. The conceptualization of imagination makes the case philosophical study in the articles intelligible. First article contextualizes case philosophy and considers case philosophy viable form of critical educational thinking. The second article illuminates the metaphysics of education in the product-world and its relation to educational praxis. The third article reflect critically on educational politics based on the idea of lifelong learning. The last article analyzes the logic of the unintentional learning in the product-world. The last section, the essence of the product-world summarizes in relation to education in late modern society. The ethics of the product-world is pondered against the moral principles emerging from the praxis of education. In addition to that case philosophy and moral imagination are studied as forms of studies of phenomena where the use of imagination is necessary. The case philosophical thinking is analyzed as moral epistemology and prognostic hermeneutics.