Kaksi uutisviikkoa Bosniassa
Saarelainen, Ari (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703171309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703171309
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Bosnian sisällissodan käännekohdan uutisointia Suomessa vuoden 1995 syyskuussa. Tutkimusaineisto sisälsi 108 uutista kolmessa sanomalehdessä ja kahden tv-kanavan uutisissa yhteensä kahden viikon otantajaksolla. Ajankohtana länsimaat tekivät sotilaallisen intervention Bosnian serbejä vastaan.
Bosnia-uutisia ei Suomessa ole tutkittu, mutta niin tekemällä voi auttaa sotajournalismin tutkimusta. Keskeinen tutkimuskysymys oli selvittää, millä tavalla uutisointia ohjasi läntistä kulttuuria määrittävä kosmologia ja siihen kuuluva viholliskuva-ajattelu, jossa keskeistä on identiteetin rakentaminen 'me' vastaan 'muut' -erottelun kautta. Sama toiseuden käsite elää esimerkiksi Euroopan suhteessa pakolaisuuteen. Toissijaisia tutkimuskysymyksiä olivat, miten metodina käytetty aktanttianalyysi soveltuu uutistutkimukseen ja se, miten Bosnian uutiset täyttivät hyvän sotajournalismin ja ns. sitoutuvan journalismin kriteereitä. Sitoutuva journalismi syntyi Bosniassa, ja se tarkoittaa, että toimittajat valitsevat puolensa konfliktissa. Alankomaissa tämä näkyi selvästi uutisoinnissa, vaikka se noudatti objektiivisuuden periaatteita.
Tutkimusmenetelmänä oli A.J. Greimasin kehittämä aktanttianalyysi, koska lähtöoletuksena oli, että objektiivisuuspyrkimyksen vuoksi kosmologia kätkeytyy. Aktanttianalyysillä voidaan mallintaa tekstien syvärakenne, niissä esiintyvät toimijat ja näiden väliset suhteet. Tulosten mukaan uutisointi loi kuvan kamppailusta, jossa näennäisesti keskeistä oli purkaa serbien piiritys Sarajevon kaupungin ympärillä, mutta jonka kätketty motiivi oli Lännen pyrkimys lopettaa sen kannalta nöyryyttävä tilanne. Bosnian serbeistä rakentui kuva läntisen kosmologian kannalta kiusallisena vihollisena. Lopuksi uutisointi tuki Lännen linjaa säilyttää subjektin asema, kun interventiosta hyötynyt Bosnian hallitus hyökkäsi.
Kokonaisuutena tulokset vahvistivat, että läntinen kosmologia ohjaa journalismin omaa käytäntöihin ja arvoihin nojautuvaa ideologiaa. Hyvän sotajournalismin kriteerit täyttyivät melko heikosti. Aktanttianalyysi metodina toimi, mutta oli työläs, eikä välttämättä muuta diskurssianalyysia parempi. Jatkohaasteita ovat idän ja lännen vastakkainasettelun ilmentyminen uutisissa, pakolaiskriisin uutisointi sekä aktanttianalyysin soveltaminen muiden uutisten tutkimukseen.
Bosnia-uutisia ei Suomessa ole tutkittu, mutta niin tekemällä voi auttaa sotajournalismin tutkimusta. Keskeinen tutkimuskysymys oli selvittää, millä tavalla uutisointia ohjasi läntistä kulttuuria määrittävä kosmologia ja siihen kuuluva viholliskuva-ajattelu, jossa keskeistä on identiteetin rakentaminen 'me' vastaan 'muut' -erottelun kautta. Sama toiseuden käsite elää esimerkiksi Euroopan suhteessa pakolaisuuteen. Toissijaisia tutkimuskysymyksiä olivat, miten metodina käytetty aktanttianalyysi soveltuu uutistutkimukseen ja se, miten Bosnian uutiset täyttivät hyvän sotajournalismin ja ns. sitoutuvan journalismin kriteereitä. Sitoutuva journalismi syntyi Bosniassa, ja se tarkoittaa, että toimittajat valitsevat puolensa konfliktissa. Alankomaissa tämä näkyi selvästi uutisoinnissa, vaikka se noudatti objektiivisuuden periaatteita.
Tutkimusmenetelmänä oli A.J. Greimasin kehittämä aktanttianalyysi, koska lähtöoletuksena oli, että objektiivisuuspyrkimyksen vuoksi kosmologia kätkeytyy. Aktanttianalyysillä voidaan mallintaa tekstien syvärakenne, niissä esiintyvät toimijat ja näiden väliset suhteet. Tulosten mukaan uutisointi loi kuvan kamppailusta, jossa näennäisesti keskeistä oli purkaa serbien piiritys Sarajevon kaupungin ympärillä, mutta jonka kätketty motiivi oli Lännen pyrkimys lopettaa sen kannalta nöyryyttävä tilanne. Bosnian serbeistä rakentui kuva läntisen kosmologian kannalta kiusallisena vihollisena. Lopuksi uutisointi tuki Lännen linjaa säilyttää subjektin asema, kun interventiosta hyötynyt Bosnian hallitus hyökkäsi.
Kokonaisuutena tulokset vahvistivat, että läntinen kosmologia ohjaa journalismin omaa käytäntöihin ja arvoihin nojautuvaa ideologiaa. Hyvän sotajournalismin kriteerit täyttyivät melko heikosti. Aktanttianalyysi metodina toimi, mutta oli työläs, eikä välttämättä muuta diskurssianalyysia parempi. Jatkohaasteita ovat idän ja lännen vastakkainasettelun ilmentyminen uutisissa, pakolaiskriisin uutisointi sekä aktanttianalyysin soveltaminen muiden uutisten tutkimukseen.