Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kaksi uutisviikkoa Bosniassa

Saarelainen, Ari (2017)

 
Avaa tiedosto
GRADU-1489761316.pdf (6.827Mt)
Lataukset: 



Saarelainen, Ari
2017

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-14
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703171309
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Bosnian sisällissodan käännekohdan uuti­sointia Suo­messa vuoden 1995 syyskuussa. Tutki­musaineisto sisälsi 108 uutista kol­messa sanomalehdessä ja kahden tv-ka­navan uutisissa yhteensä kahden viikon otantajaksol­la. Ajan­kohtana länsimaat tekivät sotilaallisen inter­vention Bosnian ser­bejä vas­taan.

Bosnia-uutisia ei Suomessa ole tutkittu, mutta niin tekemällä voi auttaa sotajournalismin tutkimusta. Keskeinen tut­kimuskysymys oli selvittää, millä tavalla uuti­sointia ohjasi läntistä kulttuuria määrittä­vä kosmologia ja siihen kuuluva viholliskuva-ajattelu, jossa keskeistä on identiteetin rakentaminen 'me' vastaan 'muut' -erottelun kautta. Sama toiseuden käsite elää esimerkiksi Euroopan suhteessa pa­kolaisuuteen. Toissijaisia tutkimuskysymyksiä olivat, miten metodina käytetty aktanttianalyysi so­veltuu uutistutkimuk­seen ja se, miten Bos­nian uutiset täyttivät hyvän sotajournalismin ja ns. sitoutu­van journa­lismin kri­teereitä. Sitoutuva journalismi syntyi Bos­niassa, ja se tarkoittaa, että toimittajat va­litsevat puo­lensa konfliktissa. Alankomaissa tämä näkyi selvästi uuti­soinnissa, vaikka se noudatti objektiivisuuden periaat­teita.

Tutkimusmenetelmänä oli A.J. Greimasin kehittämä aktanttianalyy­si, koska lähtöole­tuksena oli, että objektiivisuuspyrkimyksen vuoksi kosmologia kätkeytyy. Aktant­tianalyysillä voidaan mallintaa tekstien syvära­kenne, niissä esiintyvät toimijat ja näiden väliset suhteet. Tulosten mukaan uutisointi loi kuvan kamppailusta, jossa näennäisesti keskeistä oli pur­kaa serbien piiritys Sarajevon kaupungin ympäril­lä, mutta jonka kätketty motiivi oli Lännen pyr­kimys lopettaa sen kan­nalta nöyryyt­tävä ti­lanne. Bosnian serbeistä rakentui kuva länti­sen kosmologian kan­nalta kiusallisena vihollisena. Lo­puksi uutisointi tuki Lännen lin­jaa säi­lyttää subjektin ase­ma, kun interventiosta hyötynyt Bosnian hallitus hyök­käsi.

Kokonaisuutena tulokset vahvistivat, että läntinen kosmologia ohjaa journalismin omaa käytäntöi­hin ja arvoihin nojautuvaa ideologiaa. Hyvän sotajournalismin kriteerit täyttyivät melko heikosti. Aktanttianalyysi metodina toi­mi, mutta oli työläs, eikä välttämättä muuta diskurssianalyysia parem­pi. Jat­kohaasteita ovat idän ja län­nen vastakkainasettelun ilmentyminen uutisissa, pakolaiskriisin uutisointi sekä aktanttianalyysin so­veltaminen muiden uutisten tutkimukseen.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [36347]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste