"Mitä tää han oikein tarkoittaa" : Om självständig ordinlärning på svenska i gymnasiet
Nurminen, Salli (2017)
2017
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703171304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703171304
Tiivistelmä
Oppiainekohtaiset opiskelutaidot auttavat opiskelijaa kehittymään itsenäiseksi opinnoissaan. Kieliopinnoissa tavoitteena on saavuttaa kyky kommunikoida vieraalla kielellä, ja kommunikoidakseen kielenkäyttäjä tarvitsee sanastoa. Perehdyn tutkimuksessa itsenäisen sanaston opiskelun rooliin lukio-opetuksessa. Tavoitteenani on selvittää, miten lukion ruotsi kannustaa lukio-opiskelijoita itsenäiseen sanaston opiskeluun. Tutkimuksen taustana esittelen kouluopetuksen piirteitä, kuten opettajan ja oppikirjan roolia sekä opetussuunnitelman perusteita. Tämän lisäksi käsittelen vieraan kielen oppimista prosessina ja esittelen opiskelustrategioita.
Tutkimukseni aineisto koostuu kahdesta osasta: ryhmähaastatteluista kuuden lukion ruotsinopettajan kanssa ja ruotsin oppikirjoista. Selvitän sisällönanalyysillä, millainen rooli sanastolla on opettajien mielestä ruotsin opetuksessa. Oppikirjoja tarkastelemalla selvitän, miten oppikirjat tukevat opiskelijaa tulemaan itsenäiseksi sanastonoppijaksi. Keskityn oppikirja-analyysissä kirjoissa mainittuihin sanaston opiskelustrategioihin. Tämän lisäksi analysoin molempia aineistoja mallilla, joka perustuu taustatutkimukseen, haastatteluihini ja oppikirjahavaintoihini.
Tutkimus osoittaa, että opettajat pitävät itsenäisen sanaston opiskelun taitoja tärkeinä, mutta eivät halua käyttää aikaa näiden taitojen opettamiseen. Opettajat ottavat usein vastuun opiskelijoiden oppimisesta, eivätkä välttämättä hyödynnä oppikirjojen opiskeluohjeita. Opettajat olettavat, että lukio-opiskelijat ovat oppineet sanaston oppimista edistäviä strategioita yläkoulussa. Oppikirja-analyysin mukaan yläkoulun oppikirjat kuitenkin tukevat itsenäistä sanaston opiskelua vähemmän kuin lukion oppikirjat.
Tutkimukseni aineisto koostuu kahdesta osasta: ryhmähaastatteluista kuuden lukion ruotsinopettajan kanssa ja ruotsin oppikirjoista. Selvitän sisällönanalyysillä, millainen rooli sanastolla on opettajien mielestä ruotsin opetuksessa. Oppikirjoja tarkastelemalla selvitän, miten oppikirjat tukevat opiskelijaa tulemaan itsenäiseksi sanastonoppijaksi. Keskityn oppikirja-analyysissä kirjoissa mainittuihin sanaston opiskelustrategioihin. Tämän lisäksi analysoin molempia aineistoja mallilla, joka perustuu taustatutkimukseen, haastatteluihini ja oppikirjahavaintoihini.
Tutkimus osoittaa, että opettajat pitävät itsenäisen sanaston opiskelun taitoja tärkeinä, mutta eivät halua käyttää aikaa näiden taitojen opettamiseen. Opettajat ottavat usein vastuun opiskelijoiden oppimisesta, eivätkä välttämättä hyödynnä oppikirjojen opiskeluohjeita. Opettajat olettavat, että lukio-opiskelijat ovat oppineet sanaston oppimista edistäviä strategioita yläkoulussa. Oppikirja-analyysin mukaan yläkoulun oppikirjat kuitenkin tukevat itsenäistä sanaston opiskelua vähemmän kuin lukion oppikirjat.