Muistisairauksien tunnistaminen ja hoito
Aitokari, Lauri; Vähä-Tuisku, Sakari (2017)
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703091245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703091245
Tiivistelmä
Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä selvitetään kirjallisuuden pohjalta Alzheimerin taudin patogeneesiä, perinnöllisyyttä, diagnostiikkaa sekä hoitoa. Aluksi käsitellään muistioireiden epidemiologiaa, minkä jälkeen keskitytään tarkemmin Alzheimerin tautiin osa-alueittain. Teksti on rakennettu niin, että aluksi avataan Alzheimerin tautiin johtavat hermostomuutokset, minkä pohjalta riskitekijöitä, perinnöllisyyttä, diagnostiikkaa ja hoitoa on helpompi ymmärtää. Muita neurodegeneratiivisia muistisairauksia käsitellään tekstissä lähinnä erotusdiagnostisesti.
Alzheimerpotilaan tutkimista käydään tekstissä läpi aina perusterveydenhuollon ensitapaamisesta erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin, sekä selvennetään mitä löydöksiä eri tutkimusmenetelmillä voidaan saada. Alzheimerin tautia - kuten muitakin muistisairauksia - epäiltäessä ensisijaisia diagnostisia työkaluja ovat muistikyselyt sekä muistitestit, kuten MMSE eli Mini-Mental State Examination. MMSE sekä muita muistitutkimuksia käsitellään omissa kappaleissaan. Myös laboratoriolöydökset ja kuvantaminen käydään läpi.
Alzheimerin tauti ja erotusdiagnostiikka -kappaleessa käydään lyhyesti läpi muita muistisairauksia, ja verrataan näiden tautien oirekuvaa Alzheimerin tautiin. Kappaleessa käydään myös läpi Alzheimerin tautiin liittyviä käytösoireita.
Muistisairauksien hoito -luku käsittelee erityisesti Alzheimerin tautiin käytettyjen yleisimpien lääkkeiden farmakokinetiikkaa, annostusta, sekä yhteis- ja haittavaikutuksia pääpiirteittäin. Samassa luvussa käsitellään myös Alzheimerin tautiin liittyvien käytösoireiden lääkkeellistä & lääkkeetöntä hoitoa. On kuitenkin muistettava, että lääkevaste ja käytösoireet ovat yksilöllisiä ja lääkehoito tuleekin suunnitella potilaskohtaisesti.
Etenevää muistisairautta sairastavan potilaan muun hoidon ohella on tärkeää ottaa huomioon, missä tilanteessa tulee ottaa esiin oikeudellisen toimintakyvyn arviointi, kuten esimerkiksi ajokyvyn arviointi. Lopussa kerrataan muistisairaan potilaan hoitoketju.
Alzheimerpotilaan tutkimista käydään tekstissä läpi aina perusterveydenhuollon ensitapaamisesta erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin, sekä selvennetään mitä löydöksiä eri tutkimusmenetelmillä voidaan saada. Alzheimerin tautia - kuten muitakin muistisairauksia - epäiltäessä ensisijaisia diagnostisia työkaluja ovat muistikyselyt sekä muistitestit, kuten MMSE eli Mini-Mental State Examination. MMSE sekä muita muistitutkimuksia käsitellään omissa kappaleissaan. Myös laboratoriolöydökset ja kuvantaminen käydään läpi.
Alzheimerin tauti ja erotusdiagnostiikka -kappaleessa käydään lyhyesti läpi muita muistisairauksia, ja verrataan näiden tautien oirekuvaa Alzheimerin tautiin. Kappaleessa käydään myös läpi Alzheimerin tautiin liittyviä käytösoireita.
Muistisairauksien hoito -luku käsittelee erityisesti Alzheimerin tautiin käytettyjen yleisimpien lääkkeiden farmakokinetiikkaa, annostusta, sekä yhteis- ja haittavaikutuksia pääpiirteittäin. Samassa luvussa käsitellään myös Alzheimerin tautiin liittyvien käytösoireiden lääkkeellistä & lääkkeetöntä hoitoa. On kuitenkin muistettava, että lääkevaste ja käytösoireet ovat yksilöllisiä ja lääkehoito tuleekin suunnitella potilaskohtaisesti.
Etenevää muistisairautta sairastavan potilaan muun hoidon ohella on tärkeää ottaa huomioon, missä tilanteessa tulee ottaa esiin oikeudellisen toimintakyvyn arviointi, kuten esimerkiksi ajokyvyn arviointi. Lopussa kerrataan muistisairaan potilaan hoitoketju.