Sopeutua vai ei? Korkeakoulutettujen kiinalaisten maahanmuuttajien suhde Suomeen
Kuivalainen, Henna (2017)
Kuivalainen, Henna
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703071225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703071225
Tiivistelmä
Kiinalaisten maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa nopeaa tahtia, ja muuttajat ovat enenevissä määrin nuoria opiskelijoita ja korkeakoulutettuja. Vaikka kiinalaiset ovat nousemassa merkittäväksi vähemmistöryhmäksi Suomessa, tiedetään heistä varsin vähän.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Suomessa asuvien kiinalaisten suhdetta Suomeen, keskittyen juuri nuoriin, jotka ovat alun perin muuttaneet Suomeen opiskelemaan. Tarkoituksena on tarkastella kuinka kiinalaistaustaiset maahanmuuttajat sopeutuvat Suomeen, millainen suhde heille muodostuu Suomeen ja mitkä tekijät muokkaavat tätä suhdetta. Tutkimuksen teoreettisena taustana käyn läpi muuttoliikkeen teoriaa ja modernin muuttoliikkeen erityispiirteitä sekä maahanmuuttajien sopeutumista ja integraatiota. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä haastattelusta, jotka tein puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analysoin aineistoa teoriaohjautuvan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksessa ilmenee, että Suomi on harvalle kiinalaiselle maahanmuuttajalle ensisijainen kohde. Suomi valikoituu kohteeksi sattumalta, ja ilmainen koulutus on ainoa varsinainen vetovoimatekijä. Harvoin tarkoitus on myöskään jäädä Suomeen pysyvästi. Nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen avoimesti, eivätkä tee sitovia suunnitelmia vielä muuttovaiheessa. Valintoihin opintojen jälkeen vaikuttavat monet tekijät, kuten työllistyminen ja mahdollinen puoliso ja perhe. Kuitenkin vaikka kokemukset Suomesta ovat hyviä, epäröi moni Suomeen jäämistä. Sopeutuminen Suomeen on puutteellista etenkin kielitaidon osalta, sillä englannilla pärjää opinnoissa ja työelämässä, ja harva jaksaa opiskella vaikean suomen kielen, jos ei tiedä jääkö pysyvästi vai ei.
Suhdetta Suomeen muokkaakin paljon se, että nuoret eivät ole pakotettuja sopeutumaan. Kiinan talouskasvu merkitsee elintason kasvua ja työmahdollisuuksia, joten paluu on validi vaihtoehto. Vaikka Suomeen halutaan sopeutua, mahdollisuus muuttaa takaisin Kiinaan tai muualle maailmaan heikentää motivaatiota tehdä töitä sopeutumisen eteen.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Suomessa asuvien kiinalaisten suhdetta Suomeen, keskittyen juuri nuoriin, jotka ovat alun perin muuttaneet Suomeen opiskelemaan. Tarkoituksena on tarkastella kuinka kiinalaistaustaiset maahanmuuttajat sopeutuvat Suomeen, millainen suhde heille muodostuu Suomeen ja mitkä tekijät muokkaavat tätä suhdetta. Tutkimuksen teoreettisena taustana käyn läpi muuttoliikkeen teoriaa ja modernin muuttoliikkeen erityispiirteitä sekä maahanmuuttajien sopeutumista ja integraatiota. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä haastattelusta, jotka tein puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analysoin aineistoa teoriaohjautuvan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksessa ilmenee, että Suomi on harvalle kiinalaiselle maahanmuuttajalle ensisijainen kohde. Suomi valikoituu kohteeksi sattumalta, ja ilmainen koulutus on ainoa varsinainen vetovoimatekijä. Harvoin tarkoitus on myöskään jäädä Suomeen pysyvästi. Nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen avoimesti, eivätkä tee sitovia suunnitelmia vielä muuttovaiheessa. Valintoihin opintojen jälkeen vaikuttavat monet tekijät, kuten työllistyminen ja mahdollinen puoliso ja perhe. Kuitenkin vaikka kokemukset Suomesta ovat hyviä, epäröi moni Suomeen jäämistä. Sopeutuminen Suomeen on puutteellista etenkin kielitaidon osalta, sillä englannilla pärjää opinnoissa ja työelämässä, ja harva jaksaa opiskella vaikean suomen kielen, jos ei tiedä jääkö pysyvästi vai ei.
Suhdetta Suomeen muokkaakin paljon se, että nuoret eivät ole pakotettuja sopeutumaan. Kiinan talouskasvu merkitsee elintason kasvua ja työmahdollisuuksia, joten paluu on validi vaihtoehto. Vaikka Suomeen halutaan sopeutua, mahdollisuus muuttaa takaisin Kiinaan tai muualle maailmaan heikentää motivaatiota tehdä töitä sopeutumisen eteen.