Rintasyöpäpotilaiden elämänlaatu Virossa
Wathén, Erika (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Wathén, Erika
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703071224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703071224
Tiivistelmä
Tämä Pro Gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisenä osana on hoitotieteelliseen julkaisuun julkaisuharkintaan lähetetty artikkelikäsikirjoitus. (Wathén E, Koivula M, Hunt A, Moik E, Nool I & Tupits M.) Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen on virolaisten rintasyöpäpotilaiden elämänlaatu ja mitkä tekijät ovat yhteydessä elämänlaatuun. Aineisto kerättiin Virossa Põhja-Eestin sairaalassa vuonna 2014. Tutkimukseen osallistui 105 potilasta ja vastausprosentti oli 78%. Elämänlaadun mittarina käytettiin Functional Assessment of Cancer Therapy -breast cancer (FACT-B) -mittaria. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tämä tutkimus on poikkileikkaustutkimus kuvaten virolaisten rintasyöpäpotilaiden elämänlaatua hoitojen ollessa käynnissä. Virossa rintasyöpäpotilaiden kokonaiselämänlaatu oli kohtalainen, mutta huonompi kuin muissa maissa samalla mittarilla tehdyissä tutkimuksissa. Potilaan äidinkieli, asuinpaikka, koulutus ja parisuhdetilanne olivat yhteydessä kokonaiselämänlaatuun. Vironkielisillä, taajamassa tai maaseudulla asuvilla, ammattikoulun tai korkeakoulututkinnon suorittaneilla ja parisuhteessa olevilla oli parempi kokonaiselämänlaatu. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää rintasyöpäpotilaiden hoidon kehittämisessä Virossa.
Pro Gradu -tutkielman toinen osa käsittelee tutkimuksen tekoa kansainvälisessä työryhmässä ja siinä on tarkasteltu tutkimuksen suunnittelu-, toteutus- ja raportointivaihetta. Tutkimus on osa laajempaa tutkimus- ja opetusyhteistyöhanketta, jossa yhtenä tavoitteena on hoitotieteellisen tutkimuksen vahvistuminen Virossa.Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston, Tallinnan terveydenhuoltokorkeakoulun ja Põhja-Eestin sairaalan kanssa.Tutkimusta varten haettiin luvat Põhja-Eestin sairaalalta ja Tallinnan lääketieteellisen tutkimuksen eettiseltä komitealta.
Tutkimusryhmässä kielinä käytettiin viroa, englantia ja suomea. Tutkimuksen onnistumisen kannalta olivat erittäin tärkeässä asemassa tutkimusryhmän virolaiset jäsenet, jotka tunsivat kulttuurin, kielen sekä terveydenhuoltojärjestelmän. Tutkimuksen luotettavuutta lisää se, että tutkimuksessa käytettiin tunnettua ja paljon käytettyä mittaria. Mittari on todettu tässä tutkimuksessa sekä aiemmissa tutkimuksissa sisäisesti johdonmukaiseksi. Mittarin validiteetti ja sensitiivisyys on myös todettu muissa tutkimuksissa hyväksi. Tutkimuksen otos edustaa melko hyvin virolaisia rintasyöpäpotilaita. Tutkimuksen teossa noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä.
Tutkimuksen tuloksia on julkaistu virolaisessa sairaanhoitajien ammattilehdessä. Tutkimuksen tulokset on esitelty suullisesti Põhja-Eestin sairaalassa, Tallinnan terveydenhuoltokorkeakoulussa sekä Suomessa kansallisessa hoitotieteen konferenssissa vuonna 2016.
ABSTRACT
Breast cancer patients quality of life in Estonia
This Master´s thesis consists of two parts. The first part is an article sent to a journal of nursing research. (Wathén E, Koivula M, Hunt A, Moik E, Nool I & Tupits M.) The purpose of this research was to find out how breast cancer patients find their quality of life in Estonia and the factors associated with it. The data was collected in Põhja-Eesti hospital 2014. 105 patients participated in the study with a response rate of 78%. Quality of life was measured using Functional Assessment of Cancer Therapy - breast cancer (FACT-B) questionnaire. The data was analyzed statistically.
This research is a cross-sectional research that represents the quality of life of Estonian breast cancer patients with ongoing treatments. The breast cancer patients total quality of life was modest in Estonia, but lower in comparison to other countries studied with the same questionnaire. Factors affecting the total quality of life were language, place of residence, education and marital status. Patients speaking Estonian, lived in rural areas, had vocational or academic education and were in a relationship had a higher total quality of life. The results of the study can be utilized in developing the care of breast cancer patients in Estonia.
The second part of the Master´s thesis discusses the process of doing research as a part of an international study group and discusses planning, implementing and reporting the study. The study is part of a larger co-operative project, which purpose is to strengthen the nursing research in Estonia. The study was carried out as a co-operative effort between University of Tampere, Tallinn Health Care College and Põhja-Eesti hospital. Licence for the study was applied and obtained from Põhja-Eesti hospital and the Tallinn ethical committee for medical research.
Estonian, English and Finnish were all used among the study group. The Estonian members of the study group were an essential part of carrying out the study successfully as they had a whole different level of knowledge on the Estonian culture, language and health care system. The reliability of the study is quaranteed by the use of a well known measure. The measure has been found internally consistent in this study as well as in earlier studies. In other studies, the validity and sensitivity has been found to be good. Good scientific practice was used carrying out the study.
The results of the study have been published in an Estonian nursing magazine. The results have also been presented orally at the Põhja-Eesti hospital, at the Tallinn health care college and at the Finnish national conference for nursing sciences.
Tämä tutkimus on poikkileikkaustutkimus kuvaten virolaisten rintasyöpäpotilaiden elämänlaatua hoitojen ollessa käynnissä. Virossa rintasyöpäpotilaiden kokonaiselämänlaatu oli kohtalainen, mutta huonompi kuin muissa maissa samalla mittarilla tehdyissä tutkimuksissa. Potilaan äidinkieli, asuinpaikka, koulutus ja parisuhdetilanne olivat yhteydessä kokonaiselämänlaatuun. Vironkielisillä, taajamassa tai maaseudulla asuvilla, ammattikoulun tai korkeakoulututkinnon suorittaneilla ja parisuhteessa olevilla oli parempi kokonaiselämänlaatu. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää rintasyöpäpotilaiden hoidon kehittämisessä Virossa.
Pro Gradu -tutkielman toinen osa käsittelee tutkimuksen tekoa kansainvälisessä työryhmässä ja siinä on tarkasteltu tutkimuksen suunnittelu-, toteutus- ja raportointivaihetta. Tutkimus on osa laajempaa tutkimus- ja opetusyhteistyöhanketta, jossa yhtenä tavoitteena on hoitotieteellisen tutkimuksen vahvistuminen Virossa.Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston, Tallinnan terveydenhuoltokorkeakoulun ja Põhja-Eestin sairaalan kanssa.Tutkimusta varten haettiin luvat Põhja-Eestin sairaalalta ja Tallinnan lääketieteellisen tutkimuksen eettiseltä komitealta.
Tutkimusryhmässä kielinä käytettiin viroa, englantia ja suomea. Tutkimuksen onnistumisen kannalta olivat erittäin tärkeässä asemassa tutkimusryhmän virolaiset jäsenet, jotka tunsivat kulttuurin, kielen sekä terveydenhuoltojärjestelmän. Tutkimuksen luotettavuutta lisää se, että tutkimuksessa käytettiin tunnettua ja paljon käytettyä mittaria. Mittari on todettu tässä tutkimuksessa sekä aiemmissa tutkimuksissa sisäisesti johdonmukaiseksi. Mittarin validiteetti ja sensitiivisyys on myös todettu muissa tutkimuksissa hyväksi. Tutkimuksen otos edustaa melko hyvin virolaisia rintasyöpäpotilaita. Tutkimuksen teossa noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä.
Tutkimuksen tuloksia on julkaistu virolaisessa sairaanhoitajien ammattilehdessä. Tutkimuksen tulokset on esitelty suullisesti Põhja-Eestin sairaalassa, Tallinnan terveydenhuoltokorkeakoulussa sekä Suomessa kansallisessa hoitotieteen konferenssissa vuonna 2016.
ABSTRACT
Breast cancer patients quality of life in Estonia
This Master´s thesis consists of two parts. The first part is an article sent to a journal of nursing research. (Wathén E, Koivula M, Hunt A, Moik E, Nool I & Tupits M.) The purpose of this research was to find out how breast cancer patients find their quality of life in Estonia and the factors associated with it. The data was collected in Põhja-Eesti hospital 2014. 105 patients participated in the study with a response rate of 78%. Quality of life was measured using Functional Assessment of Cancer Therapy - breast cancer (FACT-B) questionnaire. The data was analyzed statistically.
This research is a cross-sectional research that represents the quality of life of Estonian breast cancer patients with ongoing treatments. The breast cancer patients total quality of life was modest in Estonia, but lower in comparison to other countries studied with the same questionnaire. Factors affecting the total quality of life were language, place of residence, education and marital status. Patients speaking Estonian, lived in rural areas, had vocational or academic education and were in a relationship had a higher total quality of life. The results of the study can be utilized in developing the care of breast cancer patients in Estonia.
The second part of the Master´s thesis discusses the process of doing research as a part of an international study group and discusses planning, implementing and reporting the study. The study is part of a larger co-operative project, which purpose is to strengthen the nursing research in Estonia. The study was carried out as a co-operative effort between University of Tampere, Tallinn Health Care College and Põhja-Eesti hospital. Licence for the study was applied and obtained from Põhja-Eesti hospital and the Tallinn ethical committee for medical research.
Estonian, English and Finnish were all used among the study group. The Estonian members of the study group were an essential part of carrying out the study successfully as they had a whole different level of knowledge on the Estonian culture, language and health care system. The reliability of the study is quaranteed by the use of a well known measure. The measure has been found internally consistent in this study as well as in earlier studies. In other studies, the validity and sensitivity has been found to be good. Good scientific practice was used carrying out the study.
The results of the study have been published in an Estonian nursing magazine. The results have also been presented orally at the Põhja-Eesti hospital, at the Tallinn health care college and at the Finnish national conference for nursing sciences.