Leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden esiintyvyys käytettäessä uudentyyppistä haimasaumaa haiman pään poistoleikkauksessa
Jormanainen, Vilma (2017)
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702221192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702221192
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tyyppikomplikaatioiden esiintyvyyttä potilailla haiman ja pohjukaissuolen poiston jälkeen kun haima-ohutsuolisauma on tehty Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) kehitetyllä uudella saumamenetelmällä ja verrata esiintyvyyttä perinteisellä menetelmällä leikattujen potilaiden tyyppikomplikaatioiden esiintyvyyteen.
Tutkimukseen osallistui 161 potilasta TAYS:sta jotka oli leikattu uudentyyppisellä menetelmällä aikavälillä 1.1.2006 - 31.8.2012.
30 päivän leikkauksenjälkeinen kuolleisuus oli 1,86 % (3/161). Leikkauksen jälkeen potilaista 15 (9,31 %) oli tehohoidossa jossain vaiheessa. Haimasauman vuotoa eli haimafisteleitä kehittyi seuraavasti: grade A 5,5 %, grade B 5,5 % ja grade C 2,5 %. Potilaista 8,0 % kehitti siis kliinisesti merkittävän eli hoitoon vaikuttavan (grade B-C tasoisen) haimafistelin. Leikkauksenjälkeistä verenvuotoa esiintyi 8,6 %:lla potilaista. Näistä kliinisesti merkittävää, grade B-C-tasoista verenvuotoa oli 7,4 %:lla. (grade B 0,6 % ja grade C 6,8 %). Grade A- tasoinen verenvuoto kehittyi 1,2 %:lle potilaista. Hidastunutta mahalaukun tyhjenemistä (delayed gastric emptying, DGE) esiintyi oletetusti paljon. Suurin osa tästä oli kuitenkin kliinisesti vähämerkityksistä, eli grade A -tasoista mahalaukun viivästynyttä tyhjenemistä, jonka kehitti 37 % potilaista. Lisäksi potilaista 10 % kehitti grade B-tasoisen ja 3,7 % grade C- tasoisen viivästyneen mahalaukun tyhjenemisen, joita voidaan pitää kliinisesti merkittävinä. Edellä oleviin luokituksiin liittyen, nenämahaletkun pitoajan mediaani leikkauksen jälkeen oli 1 vrk (vaihteluväli 0-15 vrk). Puolet potilaista nauttivat ravitsemuksen osittain suun kautta 2,2 vrk (vaihteluväli 1-8 vrk) ja puolet täysin suun kautta 9,4 vrk (3-192) vrk kohdalla. Kontrollikäynnillä (4 vk leikkauksesta) syömisen todettiin olevan normaali tai lähes normaali 73 %:lla potilaista.
Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että TAYS:ssa kehitetty uudentyyppinen haimasauma vähentää tyyppikomplikaatioiden määrää. Tarvitaan kuitenkin satunnaistettuja, prospektiivisia tutkimuksia tulosten varmistamiseksi.
Tutkimukseen osallistui 161 potilasta TAYS:sta jotka oli leikattu uudentyyppisellä menetelmällä aikavälillä 1.1.2006 - 31.8.2012.
30 päivän leikkauksenjälkeinen kuolleisuus oli 1,86 % (3/161). Leikkauksen jälkeen potilaista 15 (9,31 %) oli tehohoidossa jossain vaiheessa. Haimasauman vuotoa eli haimafisteleitä kehittyi seuraavasti: grade A 5,5 %, grade B 5,5 % ja grade C 2,5 %. Potilaista 8,0 % kehitti siis kliinisesti merkittävän eli hoitoon vaikuttavan (grade B-C tasoisen) haimafistelin. Leikkauksenjälkeistä verenvuotoa esiintyi 8,6 %:lla potilaista. Näistä kliinisesti merkittävää, grade B-C-tasoista verenvuotoa oli 7,4 %:lla. (grade B 0,6 % ja grade C 6,8 %). Grade A- tasoinen verenvuoto kehittyi 1,2 %:lle potilaista. Hidastunutta mahalaukun tyhjenemistä (delayed gastric emptying, DGE) esiintyi oletetusti paljon. Suurin osa tästä oli kuitenkin kliinisesti vähämerkityksistä, eli grade A -tasoista mahalaukun viivästynyttä tyhjenemistä, jonka kehitti 37 % potilaista. Lisäksi potilaista 10 % kehitti grade B-tasoisen ja 3,7 % grade C- tasoisen viivästyneen mahalaukun tyhjenemisen, joita voidaan pitää kliinisesti merkittävinä. Edellä oleviin luokituksiin liittyen, nenämahaletkun pitoajan mediaani leikkauksen jälkeen oli 1 vrk (vaihteluväli 0-15 vrk). Puolet potilaista nauttivat ravitsemuksen osittain suun kautta 2,2 vrk (vaihteluväli 1-8 vrk) ja puolet täysin suun kautta 9,4 vrk (3-192) vrk kohdalla. Kontrollikäynnillä (4 vk leikkauksesta) syömisen todettiin olevan normaali tai lähes normaali 73 %:lla potilaista.
Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että TAYS:ssa kehitetty uudentyyppinen haimasauma vähentää tyyppikomplikaatioiden määrää. Tarvitaan kuitenkin satunnaistettuja, prospektiivisia tutkimuksia tulosten varmistamiseksi.