Hyvin toimivat peruspalvelut mielenterveys- ja päihdeasiakkaille ja heidän läheisilleen

Abstract

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen huolen aihe. Varsin moni suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa psyykkisesti tai kärsii päihteisiin liittyvistä ongelmista. Tutkielmassa tarkastellaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluiden peruspalveluiden kontekstissa, johon vaikuttavat muun muassa lainsäädäntö, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve ja moninaisuus sekä asiakkuuden määrittyminen. Erityisesti tutkielmassa tarkastellaan asiakaslähtöisyyden asettumista palveluihin, palveluiden yhteensovittamista ja palveluiden johtamiseen kohdistuvia odotuksia. Näiden avainkäsitteiden oletetaan olevan hyvin toimivien palveluiden edellytyksenä.

Tutkielman metodiset lähtökohdat ovat sosiaalisessa konstruktionismissa. Peruspalvelut mielenterveys- ja päihdeasiakkaille ymmärretään rakentuvan sosiaalisesti. Tutkielman aineisto on kerätty palveluiden käyttäjiltä, työntekijöiltä sekä järjestöjen työntekijöiltä. Aineiston keräämiseksi on järjestetty kaksi ryhmäkeskustelua ja kolme yksilöhaastattelua. Ryhmäkeskustelut ja yksilöhaastattelut olivat teemallisia. Tutkimukseen osallistui 17 henkilöä. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty kaksivaiheista sisällönanalyysiä. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto on teemoiteltu aineistolähtöisesti. Toisessa vaiheessa teemoittelua on tiivistetty ideaalityyppikuvaukseksi yhdistämällä kuvaukseen viitauksia alan kirjallisuudesta.

Pro gradu -tutkielman yhtenä tuloksena on kuvaus hyvin toimivista peruspalveluista mielenterveys- ja päihdeasiakkaille ja heidän läheisilleen. Kuvaus on yhtenevä kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ajatuksen kanssa, jossa asiakas asioi ensisijaisesti yhden luukun periaatteen mukaisesti sosiaali- ja terveysasemalla. Kuvaus vahvistaa muun muassa varhaisen puuttumisen, huolen puheeksiottamisen, terveydenhoidon ja sosiaalityön yhteensovittamisen, asiakkaiden ja ammattilaisten välisen yhteistyön ja asiakkaan kokonaisvaltaisen hoitamisen merkitystä sekä asiakkaiden palveluiden muotoutumista tarpeiden mukaan.

Hyvin toimivat peruspalvelut mielenterveys- ja päihdeasiakkaille ja heidän läheisilleen ovat integroituneet verkostomaisesti niin vertikaalisesti kuin horisontaalisesti. Integroituja palveluita toteutetaan tiimeissä, moniammatillisena yhteistyönä sekä kumppanuutena muun muassa järjestöjen kanssa. Hyvin toimivissa peruspalveluissa asiakaslähtöisyys toteutuu moninaisesti ja tilannekohtaisesti. Tutkielma implikoi asiakaslähtöisyyden asettumista toiminnanperiaatteena, arvona sekä yhteistyösuhteena kumppanuutena. Lisäksi asiakaslähtöisyys asettuu ammattilaisen toimintana ja huolenpitotehtävän toteuttamisena. Hyvin toimivissa peruspalveluissa mielenterveys- ja päihdetyön johtaminen koetaan olevan keskeisessä asemassa. Johtajuudelta odotetaan jämäkkää arvojohtajuutta, selkeän suunnan osoittamista, aitoa halua lähteä viemään asioita eteenpäin, resursseista huolehtimista sekä tiedonhallintaa. Johtajuudelta odotetaan myös henkilöstön osaamisen, tietojen, taitojen ja voimavarojen yhdistämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Johtajilta odotetaan asiaosaamista, osallistumista, joustavuutta sekä kokonaisnäkemystä yli sektorirajojen. Hyvin toimivissa peruspalveluissa mielenterveys- ja päihdetyössä toteutuu myös jaettu johtajuus.