"Se ihminen on paljon muutakin kuin se sairaus” – Potilaan läheisten näkemyksiä osallisuudestaan psykiatrisessa sairaalahoidossa
Peltola, Anuliina (2017)
2017
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702141143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702141143
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden läheisten osallisuus hoidossa. Tutkimuksessa tarkastellaan läheisten näkemyksiä osallisuudestaan sairaalahoidon aikana ja kartoitetaan mahdollisia esteitä osallisuudelle sekä selvitetään keinoja osallisuuden edistämiselle.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa näkökulma on fenomenografinen. Aineisto on kerätty kahdella fokusryhmähaastattelulla, joihin on osallistunut neljä sairaalahoidossa olleen mielenterveyspotilaan läheistä. Aineistoa on analysoitu laadullisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset nostavat esille läheisten tarpeen osallisuuteen. Osallisuus nähdään monimuotoisena ja muuttuvana kokonaisuutena, jossa hoitavan tahon vastuu osallistamisesta korostuu. Läheiset toivovat hoitohenkilökunnalta tietoa potilaan sairaudesta sekä tukea omaisen roolissa toimimiseen. Läheiset kokevat voivansa tukea vastavuoroisesti hoitoprosessia antamalla hoitohenkilökunnalle tietoa potilaan arjen toimintakyvystä sekä auttamalla sairauden oireiden tunnistamisessa. Läheiset kaipaavat hoitohenkilökunnalta kuitenkin myös osallisuuden rajaamista. Hoidosta ei haluta yksityiskohtaista tietoa tai liian suurta vastuunottoa. Osallisuuden esteenä nähdään muun muassa sairaaloiden erilaiset hoitokäytännöt sekä hoitohenkilöstön ja läheisten väliseen kommunikointiin liittyvät haasteet. Osallisuutta edistävinä tekijöinä nähdään läheisen kumppanuus hoitohenkilöstön kanssa hoitoprosessin aikana sekä riittävä tieto ja tuki. Tutkimuksen mukaan läheisten osallisuudella voidaan parhaassa tapauksessa tukea niin potilasta, omaista kuin työntekijääkin.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa näkökulma on fenomenografinen. Aineisto on kerätty kahdella fokusryhmähaastattelulla, joihin on osallistunut neljä sairaalahoidossa olleen mielenterveyspotilaan läheistä. Aineistoa on analysoitu laadullisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset nostavat esille läheisten tarpeen osallisuuteen. Osallisuus nähdään monimuotoisena ja muuttuvana kokonaisuutena, jossa hoitavan tahon vastuu osallistamisesta korostuu. Läheiset toivovat hoitohenkilökunnalta tietoa potilaan sairaudesta sekä tukea omaisen roolissa toimimiseen. Läheiset kokevat voivansa tukea vastavuoroisesti hoitoprosessia antamalla hoitohenkilökunnalle tietoa potilaan arjen toimintakyvystä sekä auttamalla sairauden oireiden tunnistamisessa. Läheiset kaipaavat hoitohenkilökunnalta kuitenkin myös osallisuuden rajaamista. Hoidosta ei haluta yksityiskohtaista tietoa tai liian suurta vastuunottoa. Osallisuuden esteenä nähdään muun muassa sairaaloiden erilaiset hoitokäytännöt sekä hoitohenkilöstön ja läheisten väliseen kommunikointiin liittyvät haasteet. Osallisuutta edistävinä tekijöinä nähdään läheisen kumppanuus hoitohenkilöstön kanssa hoitoprosessin aikana sekä riittävä tieto ja tuki. Tutkimuksen mukaan läheisten osallisuudella voidaan parhaassa tapauksessa tukea niin potilasta, omaista kuin työntekijääkin.