Seerumin kalsiumin pitoisuuden yhteys lepohemodynamiikkaan
Juntunen, Pekka (2017)
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702141134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702141134
Tiivistelmä
Verenpainetauti ja siihen liittyvät sydän- ja verenkiertoelinkomplikaatiot ovat länsimaissa merkittäviä terveitä elinvuosia vähentäviä tekijöitä. Monissa tutkimuksissa on havaittu seerumin kokonaiskalsiumpitoisuuden olevan yhteydessä verenpainetasoon sekä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko kohonneen verenpaineen taustalla jokin hemodynamiikan osamuuttuja, joka selittäisi yhteyttä seeruminen kokonaiskalsiumpitoisuuden sekä verenpaineen välillä.
Tutkimusaineisto koostui DYNAMIC-tutkimukseen osallistuneista 583 henkilöstä. Tutkimusaineistossa oli sekä normotensiivisiä sekä hypertensiivisiä henkilöitä, joilla ei ollut muita merkittäviä kardiovaskulaarisairauksia tai hemodynamiikkaan vaikuttavia lääkityksiä. Lepohemodynamiikkaa tutkittiin käyttäen pulssiaaltoanalyysiä sekä koko kehon impedanssikardiografiaa. Tilastoanalyysiä varten tutkimusaineisto jaettiin tertiileihin seeruminen kokonaiskalsiumpitoisuuden perusteella.
Seerumin kokonaiskalsiumpitoisuudessa havaittiin positiivinen korrelaatio verenpaineeseen. Tilastollisesti merkittäviä eroja havaittiin vertailtaessa kalsiumtertiilejä sekä systolisen että diastolisen verenpaineen suhteen. Tilastoanalyysien perusteella yksittäiset hemodynamiikan osamuuttujat eivät selittäneet itsenäisesti kohonnutta kalsiumpitoisuutta, mutta systeemisessä verenkierron vastusindeksissä havaittiin kalsiumtasoon verrattaessa positiivinen korrelaatio.
Verenkierron kokonaiskalsiumpitoisuus on yhteydessä systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen. Hemodynamiikan osamuuttujat eivät itsenäisesti selitä havaittua yhteyttä, joten ilmiö selittynee hemodynaamisten osamuuttujien yhteisvaikutuksella.
Tutkimusaineisto koostui DYNAMIC-tutkimukseen osallistuneista 583 henkilöstä. Tutkimusaineistossa oli sekä normotensiivisiä sekä hypertensiivisiä henkilöitä, joilla ei ollut muita merkittäviä kardiovaskulaarisairauksia tai hemodynamiikkaan vaikuttavia lääkityksiä. Lepohemodynamiikkaa tutkittiin käyttäen pulssiaaltoanalyysiä sekä koko kehon impedanssikardiografiaa. Tilastoanalyysiä varten tutkimusaineisto jaettiin tertiileihin seeruminen kokonaiskalsiumpitoisuuden perusteella.
Seerumin kokonaiskalsiumpitoisuudessa havaittiin positiivinen korrelaatio verenpaineeseen. Tilastollisesti merkittäviä eroja havaittiin vertailtaessa kalsiumtertiilejä sekä systolisen että diastolisen verenpaineen suhteen. Tilastoanalyysien perusteella yksittäiset hemodynamiikan osamuuttujat eivät selittäneet itsenäisesti kohonnutta kalsiumpitoisuutta, mutta systeemisessä verenkierron vastusindeksissä havaittiin kalsiumtasoon verrattaessa positiivinen korrelaatio.
Verenkierron kokonaiskalsiumpitoisuus on yhteydessä systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen. Hemodynamiikan osamuuttujat eivät itsenäisesti selitä havaittua yhteyttä, joten ilmiö selittynee hemodynaamisten osamuuttujien yhteisvaikutuksella.