BMP4 in Breast Cancer Growth and Metastasis with Insights into Transcriptional Regulation
Ampuja, Minna (2017)
Ampuja, Minna
Tampere University Press
2017
Syöpäbiologia - Cancer Biology
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-02-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0350-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0350-1
Tiivistelmä
Rintasyöpä on maailmanlaajuisesti naisten yleisin syöpä. Luun morfogeneettiset proteiinit (bone morphogenetic protein, BMP) ovat signalointimolekyylejä, jotka ovat usein syövässä poikkeavalla tavalla säädeltyjä. BMP4:n on aiemmin näytetty hidastavan rintasyöpäsolujen kasvua ja joissakin tapauksissa samalla lisäävän niiden migraatiokykyä. Nämä tutkimukset on kuitenkin tehty standardimallisessa 2D kasvatuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia BMP4:n vaikutusta rintasyöpäsoluihin 3D- ja in vivo -malleissa, sekä lisäksi tutkia BMP4-reitin kohdegeenejä ja signaalinsäätelyä.
Usean eri rintasyöpäsolulinjan soluja kasvatettiin sekä synteettisessä PEG geelissä että biologisesta lähteestä saadussa Matrigeelissä. BMP4 hidasti solujen kasvua molemmissa materiaaleissa. Kasvun laskua tutkittiin lähemmin Matrigeelissä ja efektin todettiin johtuvan osittain p21 induktiosta. Lisäksi MDA-MB-231 rintasyöpäsolut Matrigeelissä muodostivat BMP4:n vaikutuksesta isoja haarautuvia rakenteita, jotka viittaavat lisääntyneeseen migraatioon/invaasioon. Tämä reaktio oli matriksin metalloproteinaaseista riippuvainen.
BMP4:n aiheuttamaa migraatio/invaasioefektiä tutkittiin tarkemmin käyttämällä hiirimallia ja seuraamalla BMP4:n kykyä vaikuttaa metastaasien muodostukseen. Hiirten sydämiin injektoitiin MDA-MB-231 soluja ja niitä käsiteltiin BMP4:llä tai vehikkelikontrollilla. BMP4-käsitellyissä hiirissä oli jonkin verran enemmän luumetastaaseja, mutta vähemmän lisämunuaismetastaaseja kuin vehikkeliryhmässä. Metastaaseista tutkittiin BMP signaloinnin aktivoitumista, kasvua, epiteeli-mesenkymaalitransitiota sekä verisuonia ja syöpään liittyviä fibroblasteja (cancer-associated fibroblasts). Eroa ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut. Mielenkiintoista oli että molemmissa ryhmissä löytyi osteoklastimarkkerin värjäytymistä syöpäsolujen joukosta.
BMP4:n signaloinnin tutkimusta varten MDA-MB-231 ja T-47D rintasyöpäsoluja käsiteltiin BMP4:llä tai vehikkelillä ja analysoitiin geenien ilmentymiseroja (RNA-seq) ja genomissa olevia säätelyalueita (DNaasi-seq). RNA-seq data osoitti solulinjojen olevan keskenään hyvin erilaisia, vaikka myös yhteisiä BMP4 kohdegeenejä löytyi. Rikastumisanalyysi paljasti, että MDA-MB-231 soluissa, jotka reagoivat BMP4:ään lisääntyneellä migraatiolla, liikkumiseen liittyvät geenit olivat rikastuneet. Vastaavasti T-47D soluissa, joissa tapahtuu kasvun hidastuminen BMP4:n vaikutuksesta, kehitykseen ja signalointiin liittyvät geenit olivat rikastuneet. Samanlaiset tulokset saatiin kun analysoitiin BMP4:n aiheuttamien avoimen kromatiinin alueiden rikastumista. Lisäksi avoimen kromatiinin analysoinnin avulla valittiin kolme transkriptiotekijää, MBD2, CBFB ja HIF1A, joiden validoitiin funktionaalisten siRNA-kokeiden perusteella olevan BMP4-reitin alavirran säätelijöitä. Näistä MBD2 toimi säätelyn aktivaattorina molemmissa solulinjoissa, CBFB T-47D soluissa ja HIF1A toimi repressorina MDA-MB-231 soluissa.
Yhteenvetona BMP4:llä on kasvua vähentäviä ja migraatiota lisääviä vaikutuksia sekä 2D että 3D kasvatuksissa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan selventämään BMP4:n osuutta metastaasien muodostuksessa, erityisesti luumetastaaseissa. BMP4:n aiheuttamat muutokset heijastuvat geenien ilmentymiseen ja kromatiinin aukeamiseen. Lisäksi muutoksista riippuen eri transkriptiotekijät vaikuttavat säätelevän BMP4:n kohdegeenejä.
Usean eri rintasyöpäsolulinjan soluja kasvatettiin sekä synteettisessä PEG geelissä että biologisesta lähteestä saadussa Matrigeelissä. BMP4 hidasti solujen kasvua molemmissa materiaaleissa. Kasvun laskua tutkittiin lähemmin Matrigeelissä ja efektin todettiin johtuvan osittain p21 induktiosta. Lisäksi MDA-MB-231 rintasyöpäsolut Matrigeelissä muodostivat BMP4:n vaikutuksesta isoja haarautuvia rakenteita, jotka viittaavat lisääntyneeseen migraatioon/invaasioon. Tämä reaktio oli matriksin metalloproteinaaseista riippuvainen.
BMP4:n aiheuttamaa migraatio/invaasioefektiä tutkittiin tarkemmin käyttämällä hiirimallia ja seuraamalla BMP4:n kykyä vaikuttaa metastaasien muodostukseen. Hiirten sydämiin injektoitiin MDA-MB-231 soluja ja niitä käsiteltiin BMP4:llä tai vehikkelikontrollilla. BMP4-käsitellyissä hiirissä oli jonkin verran enemmän luumetastaaseja, mutta vähemmän lisämunuaismetastaaseja kuin vehikkeliryhmässä. Metastaaseista tutkittiin BMP signaloinnin aktivoitumista, kasvua, epiteeli-mesenkymaalitransitiota sekä verisuonia ja syöpään liittyviä fibroblasteja (cancer-associated fibroblasts). Eroa ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut. Mielenkiintoista oli että molemmissa ryhmissä löytyi osteoklastimarkkerin värjäytymistä syöpäsolujen joukosta.
BMP4:n signaloinnin tutkimusta varten MDA-MB-231 ja T-47D rintasyöpäsoluja käsiteltiin BMP4:llä tai vehikkelillä ja analysoitiin geenien ilmentymiseroja (RNA-seq) ja genomissa olevia säätelyalueita (DNaasi-seq). RNA-seq data osoitti solulinjojen olevan keskenään hyvin erilaisia, vaikka myös yhteisiä BMP4 kohdegeenejä löytyi. Rikastumisanalyysi paljasti, että MDA-MB-231 soluissa, jotka reagoivat BMP4:ään lisääntyneellä migraatiolla, liikkumiseen liittyvät geenit olivat rikastuneet. Vastaavasti T-47D soluissa, joissa tapahtuu kasvun hidastuminen BMP4:n vaikutuksesta, kehitykseen ja signalointiin liittyvät geenit olivat rikastuneet. Samanlaiset tulokset saatiin kun analysoitiin BMP4:n aiheuttamien avoimen kromatiinin alueiden rikastumista. Lisäksi avoimen kromatiinin analysoinnin avulla valittiin kolme transkriptiotekijää, MBD2, CBFB ja HIF1A, joiden validoitiin funktionaalisten siRNA-kokeiden perusteella olevan BMP4-reitin alavirran säätelijöitä. Näistä MBD2 toimi säätelyn aktivaattorina molemmissa solulinjoissa, CBFB T-47D soluissa ja HIF1A toimi repressorina MDA-MB-231 soluissa.
Yhteenvetona BMP4:llä on kasvua vähentäviä ja migraatiota lisääviä vaikutuksia sekä 2D että 3D kasvatuksissa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan selventämään BMP4:n osuutta metastaasien muodostuksessa, erityisesti luumetastaaseissa. BMP4:n aiheuttamat muutokset heijastuvat geenien ilmentymiseen ja kromatiinin aukeamiseen. Lisäksi muutoksista riippuen eri transkriptiotekijät vaikuttavat säätelevän BMP4:n kohdegeenejä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4966]