von Willebrandin tauti : muuttuneiden diagnoosikriteereiden vaikutus potilasmäärään
Honkonen, Timo (2017)
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702101127
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702101127
Tiivistelmä
Tyypin 1 von Willebrandin taudin (vWD) diagnostiset kriteerit ovat viime aikoina tiukentuneet. Raportin tarkoitus oli selvittää uusien diagnostisten kriteerien vaikutusta 90 TAYS:n sisätautipoliklinikalla vuosina 2012-2013 käyneen vWD-potilaan diagnoosiin. Lisäksi selvitettiin potilaiden vuoto-oireiden ja potilaille annettujen hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden määriä. Raporttia varten analysoitiin retrospektiivisesti potilasasiakirjamerkinnät ja laboratoriotulokset.
Ainoastaan 8,5 %:lla tyypin 1 vWD-potilaista nykyiset diagnostiset kriteerit täyttyivät. Vain 11 %:lla potilaista oli vuoto-oireisto kuvattu systemaattisesti. Vuoto-oirepisteytyksessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa eri vWD-tyyppien välillä (p=0,060). Suvussa esiintyvä vuototaipumus kävi ilmi 36 %:lla potilaista. Potilaiden vuoto-oireistolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta heidän saamiinsa hyytymiseen vaikuttaviin lääkehoitoihin. Tyypin 2 ja 3 potilaat olivat saaneet suhteellisesti enemmän von Willebrand tekijäkorvikkeita kuin tyypin 1 potilaat.
Raportin perusteella useilla aiemmin diagnosoiduilla vWD tyypin 1 potilailla ei tautia nykykäsityksen mukaan ole. Nykyisten diagnostisten kriteerien vaatima suvussa esiintyvä vuototaipumus ja potilaan oma vuoto-oireisto tulisi selvittää ja kirjata aiempaa tarkemmin vuoto-oireiselta potilaalta.
Ainoastaan 8,5 %:lla tyypin 1 vWD-potilaista nykyiset diagnostiset kriteerit täyttyivät. Vain 11 %:lla potilaista oli vuoto-oireisto kuvattu systemaattisesti. Vuoto-oirepisteytyksessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa eri vWD-tyyppien välillä (p=0,060). Suvussa esiintyvä vuototaipumus kävi ilmi 36 %:lla potilaista. Potilaiden vuoto-oireistolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta heidän saamiinsa hyytymiseen vaikuttaviin lääkehoitoihin. Tyypin 2 ja 3 potilaat olivat saaneet suhteellisesti enemmän von Willebrand tekijäkorvikkeita kuin tyypin 1 potilaat.
Raportin perusteella useilla aiemmin diagnosoiduilla vWD tyypin 1 potilailla ei tautia nykykäsityksen mukaan ole. Nykyisten diagnostisten kriteerien vaatima suvussa esiintyvä vuototaipumus ja potilaan oma vuoto-oireisto tulisi selvittää ja kirjata aiempaa tarkemmin vuoto-oireiselta potilaalta.