Nuorten lisäravinteiden sekä anabolisten steroidien käyttö vuonna 2011 ja käytön yhteys liikunnan harrastamiseen
Mattjus, Joel (2017)
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702101119
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702101119
Tiivistelmä
Lisäravinteiden käytöstä on tullut hyvin yleistä viime vuosikymmenien aikana. Lisäravinteiden, erityisesti proteiinin, ja anabolisten hormonien käyttö on ollut yleisempää urheilijoilla ja myös kuntosaliharrastajien keskuudessa. Nykyajan länsimaisessa kulttuurissa yhä useammin näillä aineilla parannetaan lihasmassaa ja - voimaa tai hallittaan painoa tavoitteena vähärasvainen ja lihaksikas ihannevartalo. Suomalaisilla nuorilla anabolisten hormonien käyttö on ollut pientä (alle 1 %) aiempien tutkimusten mukaan. Anabolisten hormonien käyttöön liittyy hyvin tutkittujen ja vakavien haittavaikutusten riski. Myös lisäravinteiden käyttöön liittyy terveydelle haitallisten vaikutusten riski erityisesti nuorilla, kun valmisteita käytetään yli suositusten ja sekaisin muiden valmisteiden ja lääkkeiden kanssa. Lisäravinteiden käyttöä suomalaisilla nuorilla ja käytön yhteyttä liikuntaan on tutkittu vain vähän.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisten nuorten lisäravinteiden sekä anabolisten hormonien käyttöä suorituskyvyn parantamiseksi viimeisen vuoden aikana ja käytön yhteyttä liikunnan harrastamiseen. Aineistona käytettiin 4 566 12-18-vuotiaan nuoren vastauksia vuoden 2011 valtakunnalliseen Nuorten terveystapatutkimuksen kyselyyn.
Nuorista 36 % käytti lisäravinteita eikä kokonaiskäytössä havaittu sukupuolieroja. Vitamiinien käyttö oli yleisintä (31 %). Proteiinin käyttö oli erityisen suurta pojilla ja se lisääntyi iän myötä. 18-vuotiaissa pojissa proteiinivalmisteiden käyttäjiä oli jo 31 %. Luontaistuotteiden (6,7 %) ja raudan (4,5 %) käyttö oli vähäisempää. Lisäravinteiden käyttö oli selkeästi yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen ja harrastetun liikunnan intensiteettiin niin urheiluseurassa kuin vapaa-ajallakin. Lisäravinteista voimakkain yhteys liikunnan harrastamiseen oli proteiinilla ja vitamiineilla. Anabolisten hormonien käyttäjiksi tunnustautui ainoastaan yhdeksän vastannutta (0,2 %).
Nuoria tulisi valistaa lisäravinteiden ja anabolisten hormonien käyttöön liittyvistä haitoista esimerkiksi valmentajien, vanhempien tai opettajien toimesta. Lisää tutkimusta nuorten lisäravinteiden käytöstä kaivataan.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisten nuorten lisäravinteiden sekä anabolisten hormonien käyttöä suorituskyvyn parantamiseksi viimeisen vuoden aikana ja käytön yhteyttä liikunnan harrastamiseen. Aineistona käytettiin 4 566 12-18-vuotiaan nuoren vastauksia vuoden 2011 valtakunnalliseen Nuorten terveystapatutkimuksen kyselyyn.
Nuorista 36 % käytti lisäravinteita eikä kokonaiskäytössä havaittu sukupuolieroja. Vitamiinien käyttö oli yleisintä (31 %). Proteiinin käyttö oli erityisen suurta pojilla ja se lisääntyi iän myötä. 18-vuotiaissa pojissa proteiinivalmisteiden käyttäjiä oli jo 31 %. Luontaistuotteiden (6,7 %) ja raudan (4,5 %) käyttö oli vähäisempää. Lisäravinteiden käyttö oli selkeästi yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen ja harrastetun liikunnan intensiteettiin niin urheiluseurassa kuin vapaa-ajallakin. Lisäravinteista voimakkain yhteys liikunnan harrastamiseen oli proteiinilla ja vitamiineilla. Anabolisten hormonien käyttäjiksi tunnustautui ainoastaan yhdeksän vastannutta (0,2 %).
Nuoria tulisi valistaa lisäravinteiden ja anabolisten hormonien käyttöön liittyvistä haitoista esimerkiksi valmentajien, vanhempien tai opettajien toimesta. Lisää tutkimusta nuorten lisäravinteiden käytöstä kaivataan.