Järnefeltin Isänmaan motiivit : tekstin pienimpien temaattisten elementtien suhde lajiin
Magga, Inga (2017)
2017
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Literary Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702071102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702071102
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani kartoitan ja analysoin Arvid Järnefeltin (1861-1932) Isänmaan (1997/1893) motiiveja, joita kirjailija käyttää esikoisromaanissaan huomiota herättävällä tavalla. Tutkimushypoteesini mukaan motiivien eli teoksen temaattisen materiaalin pienimpien alkutekijöiden tehtävät määrittyvät suhteessa juoneen ja niiden suhteuttaminen teoksesta tehtyihin lajitulkintoihin avaa motiivien merkityksiä eli narratiivisia teemoja. Motiivitutkimukseni on jatkoa Järnefeltiä koskevaan lajitutkimukseen, sillä kysyn, millaiseen suhteeseen Isänmaan motiivit asettuvat teoksesta tehtyjen lajitulkintojen kanssa.
Tutkielmani teoreettinen tausta on narratiivisessa tematiikassa, joka on ottanut vaikutteita venäläisestä formalismista, eurooppalaisesta strukturalismista ja narratologiasta. Juonimotiivin käsitteeni on Boris Toma evskin formalistisesta motiiviteoriasta, jota kehitän käsitteiden osalta tutkielmani tavoitteita varten. Tavoitteeni on selvittää, millaisilla tavoilla kohdetekstini motiivit liittyvät toisiinsa ja millaisia temaattisia sidoksia ne synnyttävät suhteessa lajiin. Uusiksi motiivikäsitteiksi esittelen prototyyppimotiivin, variaatiomotiivin ja tehostemotiivin sekä kuvaavaksi käsitteelliseksi työkaluksi motiivitason moniäänisyyden. Tutkielmani käyttää teemojen määrityksessä kontekstinaan Saija Isomaan (2009) Isänmaasta tekemiä lajitulkintoja teoksessa Heräämisten poetiikkaa: Lajeja ja intertekstejä Arvid Järnefeltin romaaneissa Isänmaa, Maaemon lapsia ja Veneh'ojalaiset. Isomaan lajinäkökulman teoreettiset juuret ovat Alastair Fowlerin (1982) teoksessa Kinds of Literature esittämässä historiallisessa lajiteoriassa.
Tutkimusmenetelmäni on analysoida askel- ja äänijuonimotiivien merkityksiä Isänmaan juonikokonaisuudessa ja muodostaa narratiiviset teemat lajikohtaisissa tulkintakehyksissä. Tällaisina toimivat Isänmaasta tehdyt kehitys-, kääntymys- ja teesiromaanilajitulkinnat, joiden vaikutus tuntui merkittävältä juuri valitsemissani motiiveissa. Motiivianalyysin jälkeen kategorisoin havaintoni narratiivisten teemojen lajikaavioon, jotta Isänmaan motiivien yhteyksiä sen eri lajitulkintoihin voisi vertailla keskenään. Tutkimustulosteni mukaan motiivit kykenevät välittämään moniäänisesti merkityksiä, sillä sama motiivi saa spesifejä tehtäviä suhteessa juonen eri vaiheisiin, henkilöhahmoihin ja lajillisiin erityispiirteisiin. Motiiveilla on ikään kuin perheyhtäläisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat niiden tulkintaan. Isänmaan tarinassa vaikuttaisi olevan moniäänisyyttä ja merkityksen ratkeamattomuutta, teesin ja antiteesin kädenvääntöä, mikä näkyy käytetyissä juonimotiiveissa. Isänmaassa käytetään tiheästi motiiveja, mikä on rakentamassa vaikutelmaa merkitysten jatkuvasta leikistä.
Tutkielmani teoreettinen tausta on narratiivisessa tematiikassa, joka on ottanut vaikutteita venäläisestä formalismista, eurooppalaisesta strukturalismista ja narratologiasta. Juonimotiivin käsitteeni on Boris Toma evskin formalistisesta motiiviteoriasta, jota kehitän käsitteiden osalta tutkielmani tavoitteita varten. Tavoitteeni on selvittää, millaisilla tavoilla kohdetekstini motiivit liittyvät toisiinsa ja millaisia temaattisia sidoksia ne synnyttävät suhteessa lajiin. Uusiksi motiivikäsitteiksi esittelen prototyyppimotiivin, variaatiomotiivin ja tehostemotiivin sekä kuvaavaksi käsitteelliseksi työkaluksi motiivitason moniäänisyyden. Tutkielmani käyttää teemojen määrityksessä kontekstinaan Saija Isomaan (2009) Isänmaasta tekemiä lajitulkintoja teoksessa Heräämisten poetiikkaa: Lajeja ja intertekstejä Arvid Järnefeltin romaaneissa Isänmaa, Maaemon lapsia ja Veneh'ojalaiset. Isomaan lajinäkökulman teoreettiset juuret ovat Alastair Fowlerin (1982) teoksessa Kinds of Literature esittämässä historiallisessa lajiteoriassa.
Tutkimusmenetelmäni on analysoida askel- ja äänijuonimotiivien merkityksiä Isänmaan juonikokonaisuudessa ja muodostaa narratiiviset teemat lajikohtaisissa tulkintakehyksissä. Tällaisina toimivat Isänmaasta tehdyt kehitys-, kääntymys- ja teesiromaanilajitulkinnat, joiden vaikutus tuntui merkittävältä juuri valitsemissani motiiveissa. Motiivianalyysin jälkeen kategorisoin havaintoni narratiivisten teemojen lajikaavioon, jotta Isänmaan motiivien yhteyksiä sen eri lajitulkintoihin voisi vertailla keskenään. Tutkimustulosteni mukaan motiivit kykenevät välittämään moniäänisesti merkityksiä, sillä sama motiivi saa spesifejä tehtäviä suhteessa juonen eri vaiheisiin, henkilöhahmoihin ja lajillisiin erityispiirteisiin. Motiiveilla on ikään kuin perheyhtäläisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat niiden tulkintaan. Isänmaan tarinassa vaikuttaisi olevan moniäänisyyttä ja merkityksen ratkeamattomuutta, teesin ja antiteesin kädenvääntöä, mikä näkyy käytetyissä juonimotiiveissa. Isänmaassa käytetään tiheästi motiiveja, mikä on rakentamassa vaikutelmaa merkitysten jatkuvasta leikistä.